Johdanto.

Hywin tawallinen tulolähde maalla asuwille wähäwoimaisille ja wähäwaraisille on, niinkuin tiedämme, marjojen keruu kesäisin. Moni wanha saa sillä ajoittain kokoon pienen päiwäpalkan, ja moni lapsi, joka muuten juoksentelee toimetonna pitkin kylää, ansaitsee siten pienen rahasumman samalla kun hän oppii käyttämään aikaansa hyödyllisellä tawalla. Jos sitten wielä samassa kodissa on useampia, jotka kesän kuluessa ansaitsewat kukin puolestansa, niin woipi heidän yhteisistä ansoistaan koitua hywinkin tuntuwa lisä wähäwaraisen kodin pieniin tuloihin.

Paitsi marjoja, löytyy wielä toisiakin luonnontuotteita, jotka tarjoowat tulolähteitä niille, jotka tahtowat käyttää niitä hywäkseen. Tämän wihkosen tarkoituksena on huomauttaa yhtä tähän asti melkein kokonaan laiminlyötyä eli ainoastaan wähän tunnettua toimialaa, joka kyllä on sen arwoinen, että sille kannattaa omistaa huomiota.

Ennen aikaan, kun apteekkeja oli ani harwassa ja lääkäreitä ainoastaan suuremmissa paikoissa, oli lääkkeiksi kelpaawien kaswien kerääminen kotitarpeiksi aiwan tawallista. Silloin jokainen talonisäntä ja emäntä, joka tahtoi pitää talostaan hywää huolta, katsoi welwollisuudekseen kesäisin kerätä kaikenlaisia kaswia, joita wuoden kuluessa saattoi tarwita lääkkeiden walmistukseen.

Nyt sitä wastoin, kun walistus on edistynyt ja warallisuus kaswanut ja useimmilla kunnilla on oma lääkärinsä ja apteekkinsa, on kotilääkkeiden walmistus jäänyt unohduksiin. Eikä siitä mitään erityistä haittaa ole ollut, koska sairaat paremmin ja warmemmin saawat terweytensä takaisin asiaa ymmärtäwän lääkärin hoidon kautta ja hänen tarkasti määrämiensä lääkkeiden awulla kuin ennen muinoin wanhojen tapain mukaan walmistetuista lääkkeistä, joiden parantawa woima enimmäkseen oli sattuman wallassa.

Mutta on tällä asialla ollut warjopuolensakin. Waikka näitä samoja kasweja wielä nytkin käytetään apteekeissa, muutamia hywinkin paljon, lääkkeiden walmistukseen, on näiden kerääminen joutunut unohduksiin. Nyt saawat ne kaswaa niityillämme ja kotipellon pientareilla ilman että kukaan niitä käyttää hywäkseen. Sill'aikaa kun ne meillä huomaamattomina kukoistawat ja kaswawat, poimitaan ulkomailla juuri samoja kaswia suuret määrät, kuiwataan huolellisesti ja tuodaan tänne Suomeen, jossa niitä sitten käytetään apteekeissä. Monesta tuntuu warmaan uskomattomalta, kun kuulewat että Suomeen wuosittain tuodaan ulkomailta kuisatuita mustikoita ja wattuja, järkäjywiä, woikukan juuria, pajahtimen kuoria y. m., kaikki waan semmoista tawaraa, jota olisi täällä enemmänkin kuin kotimaan tarpeeksi. Tämäkin on puolestaan hywä esimerkki meissä suomalaisissa tawallisesta toimettomuudesta ja hitaudesta. Suotta me walitamme maamme köyhyyttä, kun emme huoli käyttä hywäksemme edes niitä antimia, joita se meille tarjoo. Apteekkareille on rahalliselta kannalta yhdentekewää, mistä se tawara on, jonka he ostawat. Mutta ei ole yhdentekewää minne se raha joutuu, jonka he tawaroistaan maksawat, jääkö se kotimaahan wai kulkeeko se samaa tietä ulkomaille, jota myöten niin monen monituista markkaa ennenkin meidän toimettomuutemme tähden on sinne pyörinyt.

Syynä siihen, että lääkekaswien keräämistä on laiminlyöty on monesti wälinpitämättömyys ja saamattomuus, mutta yhtä usein asian ymmärtämättömyys. Joko ei tahdota ryhtyä semmoiseen työhön, josta on odotettawissa näinnäisesti wähäinen palkkio, tai ei tiedetä miten kaswia kerätessä ja kuiwatessa kulloinkin on meneteltäwä, mihin saada koottu tawara myydyksi j. n. e.

Maaseutuapteekkeihin siellä täällä kyllä ostetaan lääkekaswia, mutta tawallisesti wähän. Ja kun useimmiten ei tiedetä missä suurempia määriä ostettaisiin, niin ei kenenkään juuri haluta ruweta enempää keräämään, kuin minkä paikkakunnallaan saapi myydyksi. Maaseudulla kuiwaawat apteekkarit kaswit enimmäkseen itse, heillä kun tawallisesti on siihen kylläksi tilaa. Kaupunkiapteekkareilla sitä wastoin ei ole niin paljon tilaa käytettäwänään, jonka wuoksi heidän täytyy ostaa kaswit walmiiksi kuiwattuina.

Wielä tapahtuu usein, että kapuaksi tarjotut kaswit owat huonosti kuiwatut, jota paitsi joukkoon on ymmärtämättömyydestä sekoitettu aiwan hyödyttömiäkin kaswia. Kun näin ollen myyjä saa kääntyä tawaroineen takaisin, niin tämä ei juuri kehoita häntä ryhtymään samaan työhön uudestaan. Pääsyy, miksi lääkkeiksi kelpaawia kaswia maassamme wielä niin wähän on ruwettu keräämään, on warmaankin se, että kerääjillä ei ole ollut selwää käsitystä siitä, miten heidän on menetteleminen kerätessään, mitä kerätä, miten kuiwata ja säilyttää ja wielä wähemmän käsitystä keräämiensä kaswien todellisesta arwosta.

Nämä kuitenkaan eiwät ole sen suurempia epäkohtia, kuin että ne helposti owat poistettawissa, kunhan waan ymmärryksellä käydään työhön käsiksi.

Mitenkä tämä työ sitten on järjestettäwä, että se antaisi mahdollisimmasti parhaimman tuloksen?

Yksinkertaisinta lienee, että maaseuduilla asuwat, lääkekaswien keräämistä harrastawat henkilöt ottawat työtä johtaakseen. He kokoowat ympärilleen apujoukon, jolle he opettawat mitä kaswia tai kaswinosia heidän tulee kerätä, miten niitä kuiwata ja säilyttää. Kesän aikana kootun tawaran ostawat he sitten awustajiltaan ja myywät sen apteekkeihin tai rohdoskauppoihin, joita on maamme suurimmissa kaupungeissa.

Tällaista menettelytapaa noudattaen on helpompi saada tasa-arwoista ja kaunista tawaraa kuin jos jokainen, joka kokoo wähän sitä ja wähän tätä, tekee sitä kukin omalla tawallaan. On siis pidettäwä tarkkaa huoli siitä, että työ alusta loppuun suoritetaaan huolellisesti. Sillä on muistettawa, että woidakseen menestyksellä kilpailla ulkomaalta tuodun tawaran kanssa, täytyy kotimaasa kerätyn olla täydellisesti parhaimman ulkomaalaisen kanssa samanarwoista eikä missään tapauksessa kalliimpaa.

Näytääkseni, että tällainen luonnontuotteiden keräämistyö woi meidänkin maassamme olla tuotteliasta, tahdon tässä tuoda esille muutamia numeroita. Wuonna 1894 wietiin Suomesta ulkomaille

Puolukoita y. m. marjalajia  .  .  158.017 m:kn arwosta
Apteekkitawaroita   .  .  .  .  .    7.468   "     "
Erityisiä siemenlajia  .  .  .  .  196.637   "     "
Pajunkuoria.  .  .  .  .  .  .  .  365.668   "     "
Syötäwiä sieniä  .  .  .  .  .  .   44.935   "     "
Kuminoita  .  .  .  .  .  .  .  .   46.572   "     "
                          Yhteensä 819.297 m:kn arwosta

Jos tähän wielä lisätään kotimaassa myytyjen ja ulkomaalta tuotujen samanlaatuisten tawaroiden hintaa -- warsinkin tuodaan eri siemenlajia, joita woitaisiin saada kotimaasta -- saadaan loppusumma koko joukon suuremmaksi. Tämän yhteydessä sopii wielä esimerkiksi mainita, että eräs pumpulitehdas Hämeessä ostaa wuosittain noin 20 tuhatta kiloa Sianpuolukan lehtiä, jotka tuodaan osaksi omasta, osaksi lähipitäjistä. Tosin ei lehdistä kannata maksaa enemmän kuin 7 ½ tai 8 penniä kilolta; mutta loppusummaksi tulee kuitenkin 1,500 - 1,600 markkaa, joka ala-ikäisten kokoamaksi ei ole niinkään wähäiseksi katsottawa.

Neuwoja Lääkekaswien kokoojille, 1898, kirjoittanut Karl Th. Hällström.