Härkäjywä. Torajywä. Karjunhammas. (Secale cornutum.)
Sateisina, kaswullisuudelle epäsuotuisina kesinä ilmestyy, sitä helpommin ja enemmin kuta huonommin hoidettu pelto on, rukiin tähkään mustansinerwiä, sarwenmuotoisia tähkästä uluospistäwiä muodostuksia, joita sanotaan härkä- eli torajywiksi, karjunhampaiksi. Nämä saawat alkunsa eräästä loissieni-lajista, joka asettuu rukiin kukkaan ja jolla on kolme eri kehitysmuotoa. Ensimmäisellä kehitysasteella ollessaan erittyy sienestä haisewaa nestettä, n. s. mesikastetta. Lentäessään yhdestä rukiinkukasta toiseen lewittäwät hyönteiset tätä mesikastetta ja siinä löytywiä loissienen itiösoluja yli ruispellon. Edelleen kehittyessään häwittää tämä sieni rukiin sikiäimen ja jywän asemasta muodostuu myrkyllinen torajywä. Kun se walmustuttuaan karisee maahan säilyy se yli talwen elinwoimaisena ja seuraawana kewäänä kehittyy siitä torajywä-sienen itiöitä, jotka päästyään rukiin kukkaan, taas wuorostaan synnyttäwät torajywiä.
Härkäjywät owat jo wanhastaan tunnetut wahingollisuudestaan. Katowuosina, jolloin pitkälliset sateet pilaawat wähäisenkin sadon, on köyhän kansan keskuudessa, joka melkein yksinomaan käyttää leipää rawinnokseen, liikkunut n. s. wetotauti. Tähän on usein ollut syynä juuri härkäjywä, joka puhtaan wiljan mukana nautittuna on tuottanut kowan ja tuskallisen taudin sekä jollei aina kuolemaa, niin ainakin pitkällisen hiwuttawan kiwulloisuuden.
Härkäjywän wahingoillisuus ei kuitenkaan estä sitä olemasta warsin arwokasta lääkkeenä, oikein walmistettuna ja lääkärin määräyksen mukaan käytettynä. Huolellinen maamies tekee siis itselleen ja koko perhekunnalleen kaksinkertaisen hyödyn poistaessaan rawinnostaan taudin siemenen. Sillä samalla kun hän eroittaa wiljasta tällaiset wahingolliset ainekset, saa hän niistä hywän hinnan myydessään niitä apteekkeihin.
Parasta on, jos härkäjywät noukitaan tähkästä ennen kuin ruis leikataan sikäli kun se käytännöllisestä syistä on mahdollista sekä sitten kuiwataan noin 50° - 60° lämpimässä. Tawallisesti kuitenkin kerätään härkäjywät meidän maassamme riihestä wiljan puitua, jolloin ne wiljaa seulotessa saadaan helposti eroitetuiksi. Silloin ne myöskin jo owat walmiiksi kuiwatut.
Apteekkeihin myytäwien härkäjywien tulee olla kokonaisia ja täyteläitä, helposti katkeawia sekä sisältä punaisen-sinertäwiä. Liika suureksi kaswaneet, joissa on paljon halkeamia, homehtuneet tai muuten pilaantuneet owat eroitettawat ja poltettawat. Härkäjywät owat säilytettäwät suljetussa astiassa kuiwalla ja wiileällä paikalla ja heti syksyllä myytäwät apteekkeihin.
Maksetaan 2 mk. kilolta.
Neuwoja Lääkekaswien kokoojille, 1898, kirjoittanut Karl Th. Hällström.
