Minttu.
Jo 400 vuotta ennen aikalaskumme alkua Teophrastus valitti että minttu muuttuu kun sitä viljelee. Siihen valitukseen yhtyivät myös roomalaiset Plinius ja Columella, joitakin vuosisatoja myöhemmin. Olikohan niillä jo piparminttua, joka siemensi (jos siemensi) vesi- ja viherminttuja, jotka sitten rehevämpinä tukahduttivat hennompaa piparminttua?
Kasvitieteilijätkin kävelevät varovasti minttujen kohdalla. Ne kun risteytyvät, muuntuvat tai tekevät uusia rotuja jo kun joku aivastelee... melkein ainakin.
Joten jos haluat hyvänmakuista minttua teehesi kannattaa käyttää sekä nenää että makuaistia, sillä moni peltominttu on turhan imelän makuinen. Suomessa löytyy peltomintun lisäksi luonnonvaraisina (tai tulokkaina) myös jalominttuja, vesiminttuja ja karjalanminttu. Retkeilykasviossa on mielenkiintoinen merkintä jalomintun kohdalla: "Suomessa kolmen ihmisen mukana levinnyttä, kasvullisesti lisääntyvää risteymäkloonia..." Ja kun katsoo levinneisyyskartat voi arvella että kahdella näistä on ollut tosi laajat ystäväpiirit, koska kahdessa kartassa "harvinainen tulokas" pisteet ovat toinen toisen vieressä Etelä-Suomesta Kuopion korkeudelle asti. Kolmas löytyy lähinnä Uudellamaalla.
Ja puutarhoissa löytyy milloin mitäkin, joskus hyvänmakuisiakin minttuja. Siemenistä niitä ei kannata viljellä, mutta naapurin hyvänmakuisesta minttumatosta sopii pyytää juuripalaa. Se leviää sitten mukavasti sinunkin puutarhassasi, eikä yleensä ole toivoakaan että siitä pääsisi eroon - se on yhtä sitkeä kuin juolavehnä.
Mintut ovat hyviä yskään, siirappina tai teenä. Höyrynä hengitettynä (kuumaa minttuteetä vatiin, pyyhe pään päälle, pää vadin yläpuolelle, hengitä 15-20 minuuttia) minttu aukaisee nuhaista nenää ja lievästi tukossa olevia nenäonteloita.
Jos haluat virkistävää kylpyä tee vahvaa minttuteetä (kaada kiehuvaa vettä (1 l) mintun (kourallinen) päälle, anna hautua 15 minuuttia kannen alla, siivilöi, ja kaada kylpyveteen.
Mintut rauhoittavat myös vatsaa ja suolistoa, joten niitä voi käyttää pahoinvointiin, vatsaväänteisiin ja ilmavaivoihin. Ne lisäävät sapen eritystä ja edistävät näin ruoansulatusta.
Minttu on vahvimmillaan ennen kukintaa, mutta voit kerätä minttuja myös täydessä kukassa. Käytä tuoreina tai tee pieniä kimppuja ja laita sisälle kuivumaan varjossa. Riivi lehdet rutikuivista oksista ja säilytä lasipurkissa.
Kesällä minttutee on hyvä janojuoma, ja minttusiirappi on hyvä suklaajäätelön päällä. Siirappiin tarvitset hyvänmakuista minttua, vettä ja sokeria. Keitä mintut vedessä 15 minuuttia, siivilöi, lisää sokeria ja keitä kunnes neste on hieman paksumpaa. Siirappi säilyy sulana pakastimessa jääkaapissa se kiteytyy hitaasti mutta varmasti.
Kokeile myös mansikoita minttujen kera, tai lisää turkkilaisittain minttua lammaspaistiin. Ja nauti kesästä.
Huom: pikkulapset eivät kestä minttujen sisältämää mentoolia, joten älä anna sitä alle yksivuotiaille.
Henriette Kress
yrttiterapeutti
(julkaistu Suomen Luonto -lehdessä 07/2000)
