Potentilla erecta (L.) Hampe, Rätvänä.

Potentilla tormentilla Sibth., Tormentilla erecta L., Tormentilla officinalis S.M. Punajuuri, vatsaruoho, veriruoho.
Potentilla (lat) on diminutivimuoto sanasta potem = mahtava, voimakas (parannusvoimainen kasvi); erecta (lat) = pystyssä oleva, suora.

Monivuotinen, 15—30 sm korkea ruoho. Juurakko haaraton, melkein mukulamaisen paksu, kova ja sitkeä, pinnalta tummanruskea, sisältä kellanpunainen, vanhempana veripunainen. Lukuisat varret kohenevia. Aluslehdet 3—5-sormiset, varsilehdet aina 3-sormiset; korvakkeet sormiliuskaiset. Kukat verraten pienet, keltaiset, pitkissä kukkaperissä. Verhiö lisäverhiöllinen. Verho- ja terälehtiä tavallisesti 4, jonka nojalla rätvänä eroaa kaikista muista Potentilla-lajeista. VI—VIII. Niityillä, metsissä, laidunmailla j.n.e.; koko maassa yleinen. Levinneisyys: Eurooppa, Pohjois-Aasia.

Rätvänän vaikuttavina aineina ovat parkkiaineet, joista oli puhe tammen yhteydessä s. 82.

Rätvänän juurakko, Rhizoma tormentillae, on ollut rohdoksena jo Hippokrateen ajoilta saakka. Sitä on käytetty ulkonaisesti pulverina haavoihin, tinktuurana tai keitteenä suu- ja kurlausvesiin, varsinkin haavaisessa suuntulehduksessa (penslaukseen); sisällisesti ripulissa, punataudissa [verensekainen ripuli, dysenteria], suoliverenvuodoissa, pitkällisessä suolikatarrissa ja tippurissa. Yleisin on sen käyttö eläinlääkityksiin.

Kansanlääkinnöissä on rätvänällä ollut suuri merkitys. Sitä on käytetty edellämainituissa sairauksissa, mutta lisäksi keuhkoverenvuodoissa, nivelreumatismissa ja vilutaudissa [malaria]; ripulissa myös eläinten lääkkeenä.

Parkituksessa sanotaan rätvänän juurakon olevan tammenkuortakin paremman ja lappalaisten painavan sen avulla nahan punaiseksi.

Rohdokseksi tarkoitetut juurakot kaivetaan varovasti maasta lapiolla joko keväällä ennen lehtien avautumista tai syksyllä versojen lakastuttua. Ne puhdistetaan vettä käyttämättä huolellisesti mullasta ja juurista sekä kuivataan ullakolla tai asumattomissa huoneissa, jonka jälkeen ne säilytetään kuivassa paikassa. Rohdosta saadaan lähes puolet alkuperäispainosta.

Potentilla anserina L., Ketohanhikki.

Kasvissa on parkkiaineita. Kansan keskuudessa on ketohanhikin juurakkoa käytetty rätvänän juurakon tavoin sekä rohdoksena että nahanparkintaan. — Ovatpa lääkäritkin käyttäneet kuivatusta kasvin versosta valmistettua keitettä esim. maailmansodan aikana Balkanin joukoissa erittäin hyvällä menestyksellä ripulissa.

Suomen myrkylliset ja lääkekasvit, 1936, kirjoittaneet Sulo Cantell sekä Väinö Saarnio.