Betula L. Koiwu. Björk.

B. verrucosa Ehrh. Rauduskoiwu. (R98: Betula pendula Roth (B. verrucosa Ehrh.), rauduskoivu; vårtbjörk.) -- Lehdet epänelisiä t. nelikulmaisia, soukalla pitkäveteisellä päällä, toissahaisia, aina kaljuja; hedelmä-norkot velttoja, pitkulaisen liereitä, suomuin sivuliuskat suoraan ulos- t. vähän alaspäisiä keskiliuskasta; siipihedelmä soukempi ja paljo lyhempi ympäröitsevää kalvolaitaa. -- ☽ 5. -- β rhomboidea: lehdet nelikulmaisia t. nelikulmais-puikeita (keskeltä t. niskalta leveämpiä), yksikertaisesti sahalaitaisia. -- γ laciniata: lehdet m. parijakoisia, suikeilla ja suipukoilla liuskoilla.
Mets. ja kuivilla niit. tav. (E.-P. Kv.; β T.; γ St.) Pitkä puu, valkealla, us. pykeisellä ja epätasaisella päälyskuorella t. tuohella, usein soukilla rippuvilla oksilla: var. pendula; vesat nyyläisillä oksilla ja kaljuilla lehdillä. -- B. alba L. B. odorata Reich.
Muist. -- Hikikylpy (kun paneutaan paljaalla ruumiilla tuoretten koivulehtien sisään maata) sanotaan parantavan leinin. Säilöstys-taudin (luuvalon) särkyä vasten käytetään tuoreita koivunlehtiä, joita sidotaan särkevän jäsenen ympäri. Koivun mahalaa on myöskin juotu vastanimitetyissä taudeissa. Siitä taidetaan keittää hyvää siirappia; 60:stä kannusta saadaan lähes kannu siirappia kokoon keittämällä. Myös viiniä saadaan mahalasta keittämällä, sokeroittamalla ja käyttämällä. Tököttiä eli ryssöljyä keitetään koivun tuohesta. Mehu, jota hikoilee happamista koivupuista valkean hohteessa käytetään voiteena luuvalossa. Tuohianturat, sukkien sisällä pidetyt, tuottavat kadonneen jalkahien jällensä ja hyödyttävät ylösnousneessa leinissä ja jalkasäryssä.
Lehtiä käyt. ruuaksi eläimille. Puulaji kovaa ja lujaa, oli soveliasta puukalu-töihin ja rakennus-aineiksi. Visakoivu (saxatilis) on erittäin soveliasta sorvaus- ja puusepän töihin, tuohi katoiksi ja kuori nahkain parkitukseen. Lehdet painavat kellaista: alunan kera keitetyistä saadaan niistä maaliväriä.
Kasv. siemenistä syys-aikana kuivaan laihaan multaan, etenki palo- ja takamaille. Koivun lehden ensi puhkeamisessa pitää kevätuoko kylvettämän.

B. pubescens Ehrh. Hies-koiwu. (R98: hieskoivu; glasbjörk.) -- Lehdet puikeita - vähän herttamaisia, suippoja, epämukaisesti sahalaitaisia; norkot ed.; suomuin sivuliuskat enemmän edespäisiä; hedelmä kaidempi, vaan ei paljon lyhempi kalvolaitaansa; vesain oksat ja lehdet höyteitä. -- ☽ 5. -- β tortuosa: pienempi puu mutkittelevalla rungolla ja lyhyillä oksilla, jyreästi nyhäsahaisilla, lehdillä.
Mets. ja kosteissa paik. tav. (E.-L. Lv.; β Lv.) Puu kuin edellinenki, sileämmälla ja valkeammalla tuohella, puikeammilla ja vähemmin suipoilla lehdillä, us. rippuvilla oksilla: var. pendula. -- B. glutinosa Wallr., H. M. F. B. odorata Bechst., Hn.

B. intermedia Thom. Seka-koiwu. (R98: Betula nana x pubescens, B. x intermedia Thomas ex Gaudin) -- Lehdet pyöreänpuikeita - soikeita, epämukaisesti toissahaisia, suipukoilla sahahampailla; norkot soikean-pitkulaisia, lyhytperäisiä, pystyjä; suomuin liuskat m. tasamukaisia, soukkia, edespäisiä; hedelmä kalvolaitansa pituinen ja levyinen. -- ☽ 6.
Tunt. harv. (K. Kv. Pe. P. L. Lv.) Noin 3-kyynäräinen pensas, väl. pieni puu; hyvin lähisukuinen ed. ja seur., josta se eroaa suipoilla lehdillään.

B. alpestris Fr. Tunturi-koiwu. (R98: Betula pubescens ssp. czerepanovii (N. I. Orlova) Hämet-Ahti (B. czerepanovii N. I. Orlova, B. tortuosa auct.), tunturikoivu; fjällbjörk.) -- Lehdet m. pyöreitä, tylppäpäisiä, vähän epämukaisesti sahalaitaisia, alta tasaisia; norkot k. ed.; suomuliuskat m. tasamukaisia, puikeita, edespäisiä; hedelmä kalvolaitaansa tav. leveämpi. -- ☽ 5.
Tunturilaks., harv. (L. Lv.) 2-3-kyynäräinen pensas; lehdet kuin Vaivais-koivulla, ehkä usein tuuman levyisiä. Näyttää, ynnä ed. kanssa, olevan sekalaji Hies-koivusta ja seuraa~ vasta, joiden kera sekaisin harvalta kasvaa. -- B. fruticosa Less. B. alba δ Wg.

B. nana L. Waiwais-koiwu. (R98: vaivaiskoivu; dvärgbjörk.) -- Lehdet m. kehrämäisiä, nyhäsahaisia, tylppähampaisia, alta verkkomaisesti kohosuonisia; hedelmänorkot ed.; suomuliuskat m. tasamukaisia, tasasoukasti pitkulaisia; hedelmät kalvolaitaansa leveämmät. -- ☽ 5, 6.
Nevoissa, etenki tunturitien., tav. (T.-L. Lv.) 1-2 ½ jalan pituinen pensas, kynnensuuruisilla lehdillä; norkkosuomuin liuskat yhtä suuria, typäköitä, ei paljon toisistaan siirottavia.
Muist. -- Lehdet antavat tummemman keltavärin kun tavallisen koivun. Juurista punotaan koreja. Lappalaiset käyttävät tätä vuoteensa pohjaksi sekä polttopuuksi.

Flora Fennica. Suomen Kasvio, 1866, kirjoittaneet Elias Lönnrot ja Th. Saelan.