Cardamine L. Krassi. Ängskrasse.

CARDAMINE L. Krassi. Ängskrasse.

+ Lehdet parijakoisia.

C. amara L. Purokrassi. (R98: purolitukka; bäckbräsma.) -- Varsi lop. kasvattava lehtivesoja haarahangoista; lehdet 2-5-parisia; lehdykät kaikki pyöreämäisiä -pitkulaisia, kulmahampaisia; terälehdet vastopuikeita; liskot äimämäisellä vartalolla, kahta pidemmällä kun liskon leveys. -- ♃ 5, 6 valk. k.
Hetepuroissa j. n. e. (A.-K. St.-Kv.) Tuttu pitkäveteisestä vartalosta, sekä ruskean-sinervistä ponsista.

C. pratensis L. Isokrassi. (R98: luhtalitukka; ängsbräsma.) -- Aluslehtien lehdykät pyöreämäisiä, kulmahampaisia, varsilehtien suikeita, tav. ehytlaitaisia; terälehdet vastopuikeita; liskot sangen lyhytvartaloisia. -- ♃ 5, 6 valk. t. sinikiuht. k.
Vetis. niit., ojissa, tav. (E.-L. Lv.) Isompikukkainen kun muut, keltaisilla ponsilla; lehdet 5-moniparisia.
Muist. -- Sen mehu on hyödyllinen nautittaa kerpukissa, Kukat ja siemenet hyvät suonenvedossa ja vävähtelemisissä. Kukoistaa keväällä lahnankudun aikana.

C. parviflora L. Luhtakrassi. (R98: rantalitukka; strandbräsma.) -- Kaikki lehdykät pitkulaisia t. tasasoukkia, ehytlaitaisia, ei korvakkeisia; terälehdet pitkulais-lapiomaisia; liskot noin kahta vertaa pidemmät siirottavia periä. -- ☉ 6-9 valk. k.
Tulvapaik. harv. (T. U.) Varsi muin rento, muin pysty, 3-10-tuumainen, haarova, pienikukkainen; terälehdet verhoa kahta .pidemmät; aluslehtien lehdykät pyöreämäisiä, väl. hammaslaitaisia, niinkuin varsilehdetki. Kukoistaa vedenkorkeuden mukaan keväästä syksyyn myöhäiseen. Maku kuin Indian krassilla.

C. hirsuta L. Ahokrassi. (R98: mäkilitukka; bergbräsma.) -- Varsi tav. suora, harvalehtinen; varsilehdet 2-4-parisia, hammaslaitaisilla lehdyköillä; terälehdet pitkulais-kieloisia; heteitä 4; liskot 3 kertaa periään pidemmät, lyhemmällä vartalolla kun liskon leveys. -- ☉ 5, 6 valk. k.
Metsämäissä j. n. e. harv. (T.) Alkukukkiessa sormenpituinen, vanhempana 6-8-tuumainen; terälehdet 1- 1 ½ linjan pituisia.

++ Lehdet kokonaisia.

C. bellidifolia L. Lapin krassi. (R98: tunturilitukka; fjällbräsma.) -- Lehdet kaikki kokonaisia, puikeita, ehytlaitaisia, pitkäruotisia. -- ♃ 7, 8 valk. k.
Kork. tunt. (L.) 1-2-tuumainen varsi, aluslehtiä muin pidempi, muin lyhempi.

Flora Fennica. Suomen Kasvio, 1866, kirjoittaneet Elias Lönnrot ja Th. Saelan.