Carex L. Sara. Starr.

+ Monostachyae: Yhdellä ainoalla, yksikertaisella tähkällä.

* Luotteja 3. -- Hedekukat tähkän latvassa, emikukat alempana.

<Näitä on liikaa, eikä niillä ole lääkekäyttöä. En siis vertaile Retkeilykasvioon. -Henriette>

C. microglochin Wg. Sukasara. --Tähkä 5-10-kukkahinen; pullakot lop. alaskääntöisiä, suikean-äimämäisiä, latvareiästä ulottavalla, neulamaisella sualla. -- ♃ 6, 7.
Soissa, tunturitien. harv. (L. Lv.) Sormenpituinen ja seuraavaisen muotoinen, mutta paljon useammilla pullakoilla ja pullakon suumalosta luottien vierestä ulottavalla, korsimaisella sualla.

C. pauciflora Lightf. Hiwussara. --Tähkä 3-5-kukkahinen; pullakot ed., mutta suattomia. -- ♃ 6.
Liejuisissa soissa. (E.-L.Lv.) 2-4:llä alaskäantöisellä, vehreän-keltaisella pullakolla, jolla on kärkenä paksu, ulottava vartalo, kuta ei luultaman suaksi niink. edellisellä. -- leucoglochin Ehrh.

C. rupestris All. Waltiojara. --Tähkä pitkulainen; pullakot pystönäisiä, pitkulaisia, vastomunaisia, liereitä, lyhytkärkisiä. ison, kalvolaitaisen tähkäsuomun sisäisiä; juurakko suikertava. -- ♃ 6, 7.
Korkeammissa tunturitien. harv. (L. Lv.) Tav. sormenpituinen, tasasoukalla t. valmiina m. suikealla tähkällä.

** Luotteja 2. -- Hedekukat tähkän latvassa, emikukat alempana.

C. capitata L. Nuppisara. --Tähkä munanmoinen t. palteroinen lähinäisillä, munanmoisilla, litteämäisillä, suonisilla pullakoilla; tähkäsuomut lyhyitä, tylppäpäisiä; lehdet kaitoja, kourumaisia. -- ♃ 6.
Kost. niit. tunturitien. (Kv. P. L. Lv.) 1-2 vaaksan pituinen, herneen kokoisella tähkällä.

C. pulicaris L. Jouhisara. --Tähkä tasasoukka t. suikea; pullakot lop. harittavia t. alaskääntöisiä, harsuja, leveänsuikeita, suippoja, suonettomia. -- ♃ 6.
Kost. niit. harv. (A.) Nuorempana sormen, vanhempana 6-8 tuuman pituinen, tuumanpituisella tähkällä, ruskeilla pullakoilla ja varisevilla tähkäsuomuilla. --C. psyllophora. Ehrh.

C. gynocrates Wrmskj. Emisara. -- Tähkä tasasoukka t. pitkulainen; pullakot harsuhkoita, pystyjä, munanmoisia m. liereitä, monijuomuisia lyhyellä, liereällä, karheahkolla odalla; suomut suippoja; lehdet kannalta kourumaisia, ylempää puoliliereitä. -- ♃ 7.
Tunt. harv. (Lv.) Sormenpituinen; tähkä 3-4 linjainen. alisena puolena 3-6 emikukkaa; suomut varisevat valmistuessa, k. ed. -Kobresia scirpina Fl. D.

(C. dioica var.)

*** Kaksikotisia, hede- ja emitähkät eri varsikossa.

C. parallela Smft. Neulasara. -- Emitähkä tasasoukka, harsuhko-kukkahinen; pullakot munanmoisesti pitkulaisia, pystyjä, suonisia, kaljuja, sileä-laitaisia, ulottavahkolla odalla; tähkäsuomut suippoja; korsi m.kalju. -- ♃ 6, 7.
Tunt. harv. (L. Lv.) 5-10-tuumainen, kalju- t. ylähältä karheahko-korsinen; emitähkä ½-1 tuuman pituinen, kapean liereä, tumpura. -- C. dioica β parallela Laest.

C. dioica L. Äimäsara. -- Emitähkä soikea, tihukukkahinen; -pullakot leveän munaisia, suonisia, ulospäisiä, karhea-laitaisia ja -otaisia; suomut tylppäpäisiä; korsi tav. kalju. -- ♃ 5, 6.
Vetisillä niit. (E.-L.Lv.) Korsi 5-10-tuumainen m. aina kalju; tähkä ½ tuuman pituinen, vaaleanruskea.

++ Homostachyae: Tähkä yksinäinen, toiskertaisena tasamukaisista tähkylöistä; luotteja 2.

* Tähkylät hedekukilla latvassa t. muutamat ainoasti hedekukkahisia.

a -- Suikeltavalla juurakolla t. vesoilla.

C. incurva Lightf. Käyräsara. -- Tähkä palleroinen t. munanmoinen tihuryhmäisillä, yksikotisilla tähkylöillä; pullakot munanmoisesti palleropuoliskoisia kaljulla, otamaisella päällä; korsi käyrä, nulokulmainen, suikertavalla juurakolla maakamaran alla. -- ♃ 6.
Merenrant. ja tunt. harv. (Lv.) Korsi 2-6-tuumainen, pähkinän kokoisella tähkällä.

C. chordorrhiza Ehrh. Juurtosara. -- Tähkä munanmoinen tihuryhmäisillä, yksikotisilla tähkylöillä; pullakot soikeasti palleropuoliskoisia, lyhyt- ja kaljupäisiä; korret nulokulmaisia, lähteviä maanpintaa suikertavasta, korsimaisesta juurakosta. -- ♃ 6.
Liejuisissa soissa. tav. (E.-L.Lv.) Merkillinen liejussa makaavasta juurakostansa, joka on kuin haarovina, usein kyynäränpituisina korsina, lähettävä nivelistä vaaksanpituisia, tähkäpäisiä haaroja. -- C. uliginosa L. Herb.

C. disticha Huds. Kahtaissara. -- Tähkä munanmoisesti pitkulainen -- tasasoukka m. yksikertaisilla tähkylöillä, alimmaiset ja ylimmäiset yksikotisia t. emitähkylöitä, keskimäiset ainoasti hedekukkahisia; pullakot pitkulais-munanmoisia, pitkän suippoja, hyvin kaidalla kalvopalteella keskustan ylipuolelta, vähän pidemmät suippoja suomuja; juurakko suikerrehtava. -- ♃ 5, 6.
Kost. niit., ojavier. j. n. e. harv. (A. T.) 2-4 vaaksan pituinen sarakasvi; tähkät tav. tyveltä harsumpia ja nuokkuvia; toisint. kuitenki tiheämmillä ja pystyillä, 1 ½ tuumaisesta 3 tuuman pituiseen; väl. ovat kaikki yliset tähkylät hedekukkahisia, harvemmin kaikki yksikotisia. -- C. intermedia Good.

(C. teretiuscula).

b -- Tupastavalla korrella ja juurella.

C. vulpina L. Ketunsara. -- Tähkä liereä, pitkulainen, kahdesti toiskertainen palleromaisilla, perättömillä tähkylä-ryhmillä; kaikki tähkylät yksikotisia; pullakot munanmoisia, suipukoita, jurasuonisia, kaidalla kalvopalteella, pidemmät sukapäisiä suomuja; juuri tupastava, hapsinen, 3-särmäisillä korsilla. -- ♃ 6.
Soissa, ojissa. (A.-K). Kyynäränpituinen, paksu sara -2 tuuman pituiselta, m. sormenpaksuisella, lop. ruskealla tähkällä.

C. paradoxa Willd. Röyhysara. -- Tähkä veltto, haarova pitkäveteisistä tähkylä-ryhmistä; pullakot munanmoisia, pitkäveteisellä, 2-hampaisella odalla, päätä kohden karhea-kulmaisia, hyvin suonisia, m. yhtä pitkät nirkkopäisten suomuin kanssa; korren tyvessä pitkiä, jouhimaisiksi hapsiksi jakauvia suomuja. -- ♃ 6.
Soissa, rant. harv. (A. St. H. K. Kv. P.) M. kyynärän pituinen, peukalon-pituisella tähkällä, ½- 1 tuuman pit. tähkylöillä; pullakot jura-suonisia; suomut korren tyvellä halenneita mustiksi hapsiksi.

C. teretiuscula Good. Liereäsara. -- Tähkä pysty, liereä t. munanmoinen, kahdesti toiskertainen perättömillä, lähinäisillä tähkyläryhmillä; pullakot munanmoisia pitkäveteisellä odalla, lyhyillä suonen-aiheilla tyvessä, suippojen t. tylppäpäisehköjen suomujen pituiset; korren tyvessä pitkiä, eheitä suomuja. -- ♃ 5, 6.
Soissa. (E.-P. Lv.) Tähkä ei kun tuuman pituinen ja hanhenkynän paksuinen; lehdettömät, runsaan tuuman pituiset, mustat suomut korren tyvessä eivät halkea hapsiksi kuin ed. -- C. paniculata β Wg. Fl. Sv.

C. muricata L. Hakara-sara. -- Tähkä liereä, pitkulainen tav. yksikertaisilla, palleromaisilla, lähinäisillä, perättömillä tähkylöillä; pullakot harittavia, munanmoisia, lyhytotaisia, kaidoilla kalvopalteilla, ilman näkyvittä suonitta, pidemmät sukapäisiä suomuja; juuri tupastava, hapsinen; korsi karhea, 3-särmäinen. -- ♃ 5, 6, -- β brunneata: tumpuran-värisillä suomuilla.
Kuiv. niit. j. n. e. (A.-K. St. H.; β K.) Tav. ½ kyynärän pituinen, hyvän tuuman pituisella, m. aina vehreällä tähkällä; aliset tähkylät hyvin lähinäisiä.

(C. tenella).

** Tähkylät hedekukkahisia tyveltä, taikka aliset ainoasti emikukkahisia. -- Paitsi C. tenella.

a -- Pullakot leveillä, kalvomaisilla, pitkällen alaspäin karheasahaisilla kulmilla.

C. leporina L. Jänönsara. -- Tähkä pitkulainen t. soikea 4-6:lla lähinäisellä, soikealla tähkylällä, kaikki hedekukkahisia tyveltä; tähkäsuomut nirkkoja, munanmoisen, tyveen asti leveästi kalvokulmaisen pullakon pituiset; juuri tupas-korsinen. -- ♃ 5, 6.
Kost. niit. tav. (E.-L.) 1-3 vaaksan pituinen, 1-1 ½ tuumaisella, paksuhkolla tähkällä, vaaleanruskeilla, vaalakka-laitaisilla suomuilla.

b -- Pullakot sileillä kulmilla.

C. lagopina Wg. Riekonsara. -- Tähkä munanmoinen t. soikea noin 3:lla lähinäisellä, soikealla, monikukkahisella tähkyIällä, aliset vaan emikukkahisia; pullakot soikeita, suippoja, tylppäkulmaisia, pidemmät tylppäpäisiä suomuja; korsi pysty, kalju t. ylähältä karheahko. -- ♃ 6, 7.
Tunt. (L. Lv.) Vaaksanpituinen; tähkä harv. päälle ½ tuumainen, ruskea. -- C. leporina Fl. D.

C. glareosa Wg. Somersara. -- Tähkä munanmoinen t. pitkulainen noin 3:lla lähinäisellä. soikealla tähkylällä. joista ylinen nuijamainen, hedekukkahinen tyveltä; aliset ainoasti emikukkahisia; pullakot suikeita, nirkkoja, monittain jurasuonisia, suomujen pituisia; korsi koheneva, siementen valmistuessa veltosti nuokkuva. -- ♃ 6, 7.
Someroisilla merenrant. harv. (U. Pe. P. Lv.) Korret vaaksanpituisia, hoikkia, lop. harvoin tuumanpituisten, ruskeain tähkäin alaspainamia.

C. heleonastes Ehrh. Newasara. -- Tähkä pitkulainen 3-5:llä, lähinäisellä, m. tasamukaisella, soikealla tähkylällä; pullakot pitkän soikeita, suippoja, tylppäkulmaisia, hienosuonisia, vähän pidemmät suomuja; korsi pysty, karhea. -- ♃ 6.
Soissa harv. (Kv. P.) 1-2 vaaksan pituinen tuuman pituisella, ruskealla tähkällä.

C. norvegica Willd. Norjansara. -- Tähkänä 3-6, vähän erinäistä, munanmoisesti pitkulaista t. soikeata, monikukallista tähkylää, ylimäinen nuijamainen, hedekukkia tyvellään, aliset hedekukattomia; pullakot m. palleropuoliskoisia, lyhytotaisia. leveitten, tylppäpäisten suomujen pituisia; korsi pysty. -- ♃ 6.
Soissa, merentien. harv. (T. -- Ke. Pe. P. Lv.) Korsi noin vaaksanpituinen, nulokulmainen; 1-1 ½ tuumainen, kypsänä vaaleanruskea.

C. tenella Schk. Hoikkasara. -- Tähkänä 3-6 erinäistä tähkylää, hedekukkineen yläpuolella ja 2-3 pullakkoa alempana; pullakot suomuja pidemmät, m. vastomunaisia t. pitkän pyöreitä tylppä-päisiä, lyhyt-otaisia, monisuonisia, tylppäkulmaisia. -- ♃ 6, 7.
Kost. metsäniit., soissa harv. (E.-P. L. Lv.) Seuraavan muotoinen, mutta paljon hentoisempi, hapsimaisilla lehdillä; 1-2 hede-, eikä juuri useampaa emikukkaa tähkylöissä, väl. vaan yksi kukka kumpaaki lajia. Useampia emikukkia löytyessä ovat hedekukat aina keskellä, niinmuodoin tähkylän latvassa. -- C. gracilis Ehrh. C. disperma Dew.

C. loliacea L. Lustesara. -- Tähkänä 3 -5 erinäistä, 5-kukkahista, palleromaista tähkylää; pullakot munanmoisesti pitkulaisia, tylppäpäisiä ja tylppäkulmaisia, lop. harittavia, monisuonisia, suomuja m. kahta pidemmät. -- ♃ 6.
Kost. metsäniit. (E.-L.Lv.) Hento ja kaitalehtinen sarakasvi; tähkä valmistuneenaki vaaleanvehreä.

C. tenuiflora Wg. Waiwaissara. -- Tähkänä noin 3 tiheästi lähinäistä, 8-12-kukallista, palleromaista tähkylää; pullakot munanmoisesti pitkulaisia, suipohkoita ja teräväkulmaisia, ei paljon suomuja pidemmät. -- ♃ 6, 7.
Kost. paik., tunturitien. harv. (St. Kv. L.) Edellisen näköinen, mutta isommilla, tiheästi korren latvaan kootuilla tähkylöillä, tuskin ½ tuuman pituisena, m. munanmoisena, aina vaaleanvehreänä tähkänä.

(C. canescens).

c -- Pullakot kalvokulmattomia, karheita kulmain ylipuolelta.

C. helvola Blytt. Hallisara. -- Tähkänä noin 5 lähinäistä. tasasoukkaa tähkylää; ylinen hedekukilla tyvessä, emitähkien pituinen; pullakot suomujen pituisia, pitkulais-munanmoisia, otapäisiä, suonettomia. -- ♃ 7.
Tunturitien. harv. (Ke.) Suuruuden ja näön puolesta kuin seur., mutta enemmän tupastava, leveälehtisempi lyhyillä, kalvomaisilla suojuksilla.

C. microstachya Ehrh. Pienipää-sara -- Tähkänä 3-5 lähinäistä tähkylää; ylinen hedekukilla tyvessä, 2-3-kerroin pitkulaisia emitähkiä pidempi; suomut lyhempiä kun munanmoinen, otapäinen pullakko. -- ♃ 6, 7.
Soissa harv. (U. Kp. P. L. Lv.), ½ kyynäräinen, hoikka sara tuuman-pituisilla tähkillä, ilman näkyvittä suojuksitta; latvatähkä lop. nuijamainen.

C. elongata L. Pitkäpää-sara. -- Tähkänä 6-12 erinäisempää, pitkulaista tähkylää; suomut lyhempiä kun pitkulainen, suipukka, molemmin puolin kehkerä ja suoninen, ulospäisehkö pullakko. -- ♃ 7.
Kost. niit. (E.-P.) Kasvaa tuppaissa monilukuisilla, pitkillä, lop. nuokkuvilla korsilla; pullakot ruskeita. -- C. multiculmis Ehrh.

C. vitilis Fr. Lettisara. Tähkänä 3-8 erinäisempää. soikeata tähkylää; pullakot liketysten, soikeita siirottavalla odalla. ulkopuolin hienolla, suumalosta lähtevällä pinta-poimulla, muuten kehkerät, sisäpuolelta m. litteitä. -- ♃ 6, 7.
Kost. paik. vuorim. (T. U. H. Kp. Pe.-L.Lv.) Seuraavananäköinen, mutta pienemmillä, valmiina ruskea-suomuisilla tähkylöillä, varustetut us. ½- 1-tuumaisilla suojuksilla; pullakot pidempi ja siirottavampi-päisiä. -- C. Personii Sieb. Hn. C. Gebhard; Hop. C. canescens β alpicola Wg.

C. canescens L. Harmisara. -- Tähkänä 3-8, harseahkoa, pitkulaista tähkylää; pullakot hyvin lähinäisiä, soikeita, suippoja tylpillä, m. sileillä kulmilla, ilman poimutta, kehkeriä m. litteällä sisäpuolella. -- ♃ 5, 6. -- bsubloliacea: vähemmillä erinäisemmillä palleromaisilla tähkylöillä; pullakot sileäkulmaisia.
Kost. paik., rant. tav. (E.-L.Lv.; β Kv. P. L.) 2-3 vaaksan pituinen, isoissa tuppaissa; tähkä 1-2-tuumainen, kellan- t. harmaanvehreä, harvoin tummempi t. suojuksilla, silloinkin ihan lyhyillä, sukamaisilla. -- C. curta Good: -- β C. lapponica Lang. C. macilenta Fr.

C. stellulata Schreb. Tähtisara. -- Tähkänä 3-5, lop. palleroista, vähän erinäistä tähkylää; pullakot munanmoisia pitkäveteisellä odalla, lop. haarittavia, suomuja kahta pidemmät. -- ♃ 6.
Kost. niit., soissa tav. (E. -P.) 1-1 ½ vaaksan pituinen herneenkokoisilla, harittavista hedelmistä piikillisillä tähkylöillä, 3-lahkoisella korrella. -- C. echinata Murr.

C. remota L. Hajasara. -- Tähkä useilla, hyvin erinäisillä tähkylöillä; kaikki tähkylät yksikertaisia, useammilla pitkä, lehtimäinen suojus; pullakot pitkän munanmoisia karhealaitaisella, suomuja vähän pidemmällä odalla. -- ♃ 5, 6.
Leht. harv. (A.) 3 vaaksan pituinen, hoikka sarakasvi pitkävälisillä tähkylöillä ja 3-6 tuuman pituisilla suojuksilla.

C. cyperoides L. Mykerösara. -- Tähkylät ryhmässä palleroisena mykerönä, tyveltä hede-, latvemmalta emikukkahisia, pitkäveteisellä, 3-lehtisellä suojuksella; pullakot suikeita, soukistuvia pitkäksi, 2-päiseksi, hienosahaisesti karheaksi odaksi, molemmin puolin kehkeriä, sukapäisten suomujen pituisia. -- ⚇ 7, 8.
Vetis. paik. harv. (K.) Lähes jalan pituinen sara soukilla, vaaleanvehreillä, kortta pidemmillä lehdillä, ruskeanvehreillä tähkämykeröillä.

+++ Heterostachyae: Useampaa, yksineuvoista tähkää; hedetähkät latvassa, emitähkät alempana niitä *)

*) Muutamilla lajeilla, erittäinki ** a-jaossa, ilmaantuu latva- eli hedetähkässä emikukkia ja sitte hedelmiäki latvapuolessaan; toisilla tavataan väl. emitähkäin päässä hedekukkiaki.

* Luotteja 2 (paitsi joskus 3): Distigmaticae.

a -- Emitähkät 3 t. useampaa kertaa pidemmät perää, t. aivan perättöminä; tähkäsuomut tav. 1-suonisia.

C. rigida Good. Tankisara. -- Emitähkät lähellä tav. yksinäistä hedetähkää, soikeita t. nuijamaisesti pitkulaisia, alinen tav. peräkäs; suojukset kaitoja ja lyhyitä erityisillä korvakkeilla; pullakot soikeita, molemmin puolin korkean kehkeriä, suonettomia ulospäisehköllä, eheällä päällä, suippoja suomuja pidemmät; korsi epäkarhea. -- ♃ 6, 7.
Tunturikasvi tav. (L. Lv.) 1-2 vaaksan pituinen, taneakorsinen, pitkillä ja leveillä, tiheästi kimputuilla lehdillä suikertavasta, lehdenjäännöksistä suomuisesta juurakosta. Hedelmille ilmautuu usein eräänlaista mustaa sientä, ja ne silloin tulevat isoiksi, palleroisiksi.

C. hyperborea Drey. Turjansara. -- Emitähkät k. ed., pitkulaiset t. suikeat, pystyjä, m. perättömät; suojukset k. ed.-, pullakot pitkän-palleroisia, soikeita, litteämäisiä, epäselvästi siirottavalla, m. ehyellä suumalolla, lyhemmät tylpäköitä suomuja-. korsi sileä. -- ♃ 6, 7.
Rant. harv. (L. Lv.) Jalan pituinen; korsi sileä, tuuman-pituisilla emitähkillä, leveän-puikeilla t. vastopuikeilla, päästä pyöreämäisillä, mustan-ruskeilla suomuilla. -- C. arctophila Nyl.

C. elytroides Fr. Pilkkusara. -- Emitähkät ed.; suojukset leveitä, kortta pidemmät yhteenjuottuneilla korvakkeilla; pullakot leveän soikeita, pilkullisia; suumalo ed.; suomut pullakoin pituisia, tylppäpäisiä t. lyhytkärkisiä; korsi karseahko. -- ♃ 6, 7.
Kost. paik. harv. (P. L.) Leveämmillä suojuksilla ja hedelmillä k. ed.; suomut us. lyhyellä, äimämäisellä kärellä. -- C. saxatilis var. flacciformis Laest.

C. aquatilis Wg. Wesisara. -- Hedetähkiä 2 t. useampia; emitähkät perättömiä t. lyhytperäisiä, pystyjä, liereitä, tav. latvalta paksummat; suojukset lehtimäisiä, pidemmät tähkistöä; tähkäsuomut lyhempiä kun palleron-soikeat, litteähköt, lyhytpäiset, ehytsuumaloiset pullakot; korsi nulokulmainen, sileä; lehdet kourumaisia. -- ♃ 6.
Rant. (E.-L. Lv.) Kyynäräinen, sinertävä sara 2-3-tuumaisilla, tav. nuijamaisilla tähkillä; suomut ruskeita; pullakot vaaleahkoita ilman näkyvittä suonitta, t. yhdellä järeämmällä ihan syrjässä.

C. limula Fr. Rantasara. -- Hedetähkä tav. yksinäinen, pitkäperäkäs; emitähkät m. liereitä, pystyjä, alimmainen tav. lyhytperäinen; suojukset soukkia erityisillä korvakkeilla; pullakot 1, pitkulaisia, suippoja, litteitä, ri. ehyellä suumalolla, epäsuonisia, m. yhtäpituisia kun tylppäpäiset suomut; korsi karhea. -- ♃ 6, 7.
Kost. paik. harv. (L. Lv.) Jalan pituinen 1 ½ tuuman pituisilla, mustasuomuisilla tähkillä; juurakko suikertava järeillä vesoilla. -- C. acuta β ripensis Laest.

C. vulgaris Fr. Pitkäsara. -- Hedetähkiä 1-2; emitähkät lähinäisehköitä, pystyjä, liereitä; suojukset lehtimäisiä, tav. tähkistöä lyhemmät erityisillä lehtikorvalekeilla; pullakot soikeita, pyöröpäisiä, kehkeriä, tav. pidemmät tylppäpäisiä suomuja; lehdet kourumaisia: korsi karhea. -- ♃ 5. 6. -- β juncella Fr.: pullakot suonikkaita; lehdet kaitaisia, pitkiä, lop. rihmamaisesti kipertyneitä; korsi hoikka.
Kost. paik. tav. (E.-L. Lv.; β E.-L. Lv.) Tav. 1 -2 vaaksan pituinen monilukuisilla toisinnoilla, muotoontuvilla muin edellisiin muin seuraaviin; β tupastava, hoikilla korsilla, lehdillä ja tähkillänsä eroava.

C. tricostata Fr. Kolmiharju-sara. -- Hedetähkiä 2 t. useampia, emitähkät m. perättömiä, pystyjä, liereitä; suojukset tähkistön pituiset; suomut lyhemmät leveän soikeita, tylppäpäisiä pullakoita; pullakot 3:lla järeällä suonella; korsi 3-särmäinen, karheakulmainen; lehdet venhomaisia, hapsiksi jakauvilla tupilla. -- ♃ 6.
Rant. harv. (U. Kv. Lv.) Viilo- ja Piukkasaran välinen muodostuma, kuitenki likempänä jälkimäistä.

C. acuta L. Wiilosara. -- Hedetähkiä ed.; emitähkät perättömiä t. lyhyt-peräisiä, nuokkuvia, liereitä; pullakot suikeita. molemmin puolin kehkeriä, suipohkoita; korsi 3-särmäinen, karheakulmainen; lehdet ed. -- ♃ 6. -- β colorata: kellahtava; tähkät pystyjä, perättömiä, punervia. -- γ personata Fr.: tähkät vaaleita, kaitoja, veltosti nuokkuvia, 2-4 tuuman pituisilla ja pidemmilläki perillä; korsi m. sileä.
Rant, tav. (E.-L. Lv.; β Lv.; γ A. U. Kv.) 3-4 vaaksan pituinen, tupastava sarakasvi, toisinteleva sangen paljo.

C. prolixa Fr. Laajasara. -- Emitähkiä 3-4, aliset peräkkäitä, rippuvia, liereitä, ylisten päässä useimmiten hedekukkia; hedetähkät k. ed.; suojukset lehdikkäitä, leveitä, kortta pidemmät; pullakot leveän soikeita, suippopäisiä, molemmin puolin litteähköitä, jurasuonisia, lyhemmät nirkkopäisiä suomuja; korsi 3-sär mikäs; lehdet leveitä, litteitä, nuokkuvia; juuri tupastava. -- ♃ 6.
Rant. harv. (U.) Tähkät veltosti nuokahtavia; suojukset lehtikorvakkeilla; pullakot nuorempana keilamaisia; suomut mustanruskeita.

C. turfosa Fr. Tupassara. -- Hedetähkiä 1-2; emitähkät erinäisiä, pystyjä, kaidan-liereitä; suojukset lehtimäisiä, tav. tähkistöä lyhemmät; pullakot soikeita, epäsuonisia, suippoja ulottavasta suumalosta, tav. pidemmät suippoja suomuja; lehdet kaitoja, venhomaisia, litteälaitaisia; korsi kalju t. karheahko. -- ♃ 4, 5.
Soissa harv. (U. P.) 1 ½ - 2 jalan pituinen sara soukilla lehdillä ja korsilla, kasvava osittain tuppaissa, osittain hajallisemmasti aaluvoiden.

C. caespitosa L. Mätässara. -- Hedetähkä yksinäinen lähinäisillä, perättömillä, pystyillä, pitkulaisilla emitähkillä; suojukset tav. lyhyitä t. epäselviä, äimämäisiä; pullakot soikeita. tylppäpäisiä, epäselvällä odalla tuskin ulottavasta suumalosta, suonettomia, ei paljon suomuja pidemmät; lehdet kaitoja, venhomaisia, uloskierteisillä laidoilla; korsi karhea. -- ♃ 5, 6.
Kost. niit. tav. (E.-L.Lv.) Kasvattaa mättäitä alankoniituille ja kukostaa varahin jo vaaksanpituisena, mutta kasvaa sittekyynäränki pituiseksi, ehkä hoikkana ja kaitalehtisenä, 3-4:llä, korren suhteen vähäisellä, tuskin tuumanpituisella tähkällä ylimmässä latvassa, harvoin 1 tuuman toisistaan.

C. stricta Good. Piukkasara. -- Hedetähkiä 2 t. useampia; emitähkät m. perättömiä, pystyjä, pitkulaisia, liereitä; suojukset tähkistöä lyhemmät; suomut lyhemmät soikeita, lyhytpäisiä, ehytsuumaloisia, suonisia pullakoita; korsi 3-särmäinen, karheakulmainen; lehdet venhomaisia verkkomaisesti jakauvilla tupilla. -- ♃ 6.
Rant. (U. Pe. Kv.) Kyynäräinen, isoissa tuppaissa kasvava sora, Viilosaran muotoinen, mutta eroava tiheämmillä tähkillä, litteämmillä hedelmillä, ja erinomattain tupilla, jotka, kun korresta vedetään, sisäpuolelta repeävät seittimäiseksi verkoksi. -- Toisintelee tuuman pituisilla tähkillä.

(C. vesicaria var. pulla).

b -- Emitähkäin perät puolen tähkän pituiset t. pidemmät (paitsi C. salina γ subspathacea); tähkäsuomut 3-suonisia.

C. salina Schk., Wg. Suolasara. -- Hedetähkiä 2 t. useampia; emitähkät suikeita, liereitä, pystyjä, kaljuin peräinsä pituisia; suomut pitkällä, äimämäisellä kärellä t. tylppäpäisiä pitkän-soikean, lyhytpäisen, lovi-suumaloisen pullakon pituiset t. pidemmätki; korsi kalju. -- β mutica Wg.: tähkät erinäisempiä; perät pitkäveteisiä, vähän karheahkoita; suomut tylppäpäisiä t. hyvin lyhytkärkisiä; korsi tav. karhea. -- γ subspathacea Wrmskj. hedetähkä tav. yksinäinen; emitähkät lyhytperäisiä, väl. perättömiä; pullakot pitkäveteisellä suumalolla. -- ♃ 6, 7.
Merenrant. (P. Lv.; γ Lv.) 1-1 ½ vaaksan pituinen; tähkät ja perät, kumpaisetki tuuman pituisia. -- C. salina a cuspidata Wg. Fl. L. -- γ C. discolor & C. reducta Nyl.

C. halophila Nyl. Ruijansara. -- Hedetähkät ed.; emitähkät liereitä, latvalta paksumpia, hajallisia, kaljuja, periään vähän pidemmät; pullakot vastomunanmoisia lyhyellä, eheällä suumalolla, 2 kerroin lyhempiä kun suikeat, nirkkopäiset suomut; korsi kalju. -- ♃ 7, 8.
Merenrant. harv. (Lv.) Vesisaran näköinen, m. kyynärän pituinen litteillä, leveillä lehdillä ja isoilla lehtimäisillä, tähkistön pituisilla suojuksilla. Luultavasti vaan edellisen lajin toisintelo.

C. spiculosa Fr. Tähkylä-sara. -- Emitähkiä 2-4 pystyillä, pitkäveteisillä perillä, tyveltä harsukukkahisia, liereitä; suojukset lehtimäisiä, korvakantaisesti sepiviä, ei pidemmät tav. 2 hedetähkää; pullakot pitkän-munanmoisia, tyveltä hienosuonisia. litteämäisiä, puolta lyhemmät puikeita, tumman-ruskeita, sahakärkisiä suomuja.
Merenrant. harv. (Lv.) 1-1 ½ jalan pituinen korsi, tyveltä särmikäs, hapsiksi jakauvain, ruosteenhohtavain tuppien sisässä, ylempää karhea; perät sileitä; emitähkät tyveltä soukempia, 1-1 ½ tuuman pituisia ja 2 linj. levyisiä; pullakot leveämmät suomua, juuri tupastava.

C. maritima Müll. Merisara. -- Hedetähkiä 2 t. useampia; emitähkät pitkäperäisiä, lop. rippuvia, liereitä; tähkäsuomut typäkästi muuttuvia karheaksi suaksi, paljon pidemmäksi kun itse suomut sekä vastomunanmoinen, epäsuoninen pullakko. -- ♃ 6.
Kivisillä merenrant. harv. (Pe. P. Lv.) 1-1 ½ jalan pituinen, vaalea-tähkäinen sara, pian varisevilla, 2-3-kerroin suomujen sukaa lyhemmillä pullakoilla.

(C. acuta, vulgaris).

** Luotteja 3 (paitsi C. paludosa ja C. vesicaria var. pulla): Tristigmaticae.

a -- Hedetähkä yksinäinen, tav. emikukilla latvassaan.

C. Buxbaumii Wg. Luhtasara. -- Tähkät m. perättömiä, erinäisehköitä, pystyjä, pitkulaisia -- vastomunanmoisia, otakärkisillä suomuilla; pullakot pitkän-soikeita, tylppäpäisiä, suonisia, hienosti karhea-pilkkuisia. -- ♃ 6.
Vet. niit. (E.- L. Lv.) 2-3 vaaksan pituinen, lyhyt- ja paksutähkäinen.

C. alpina Sw. Tunturisara. -- Tähkät ryhmin latvassa. perättöminä t. lyhytperäisinä, palleroisia t. pitkulaisehkoita; pullakot soikeita, suippoja, hienosti karheapilkkuisia; korsi pysty. hoikka, ylempää tav. karheahko. -- ♃ 6.
Tunturitien. (P. L. Lv.) Korsi 1-2 vaaksan pituinen, 2-3:lla, ei paljon hernettä isommalla tähkällä ryhmin latvassa; suomut mustia. -- C. Vahlii Schk., Hn.

C. atrata L. Mustasara. -- Tähkät peräkkäitä, lähinäisiä, suikeita, tav. nuokkuvia, suipposuomuisia; pullakot soikeita. tylppäpäisiä, lyhytkärkisiä, hienosti karheapilkkuisia; korsi ylemmpää karhea. -- ♃ 6.
Tunturikasvi. (L. Lv.) Jalanpituinen, leveälehtinen sara isohkoilla, mustasuomuisilla, lop. painosta nuokkuvilla latvatähkillä. -- Toisintelee soukemmilla korrella ja lehdillä, pystyisellä tähkällä, jolenkin edellisen, muotoisena.

b -- Hedetähkä yksinäinen, ainoasti hedekukkahinen; pullakot lienteitä.

C. globularis L., Pallosara. -- Emitähkät hajallisia, perättömiä, munanmoisia; suojukset kaitoja, lehtimäisiä, pitkiä, sepokantaisia; pullakot munanmoisia, suippoja, höyteitä, suomuja pidemmät; korsi hoikka, hyvin soukilla lehdillä. -- ♃ 6.
Kost. ja mättäisissä mets. (E.-L. Lv.) vaaksan pituinen, hieno, hinterä ja pehmeä sara; korren tyvellä pitkällen ylös vaalean-ruskeita suomuja; alimmainen suojuslehti aina tähkäänsä pidempi, tav. useinki kerroin. -- C. tomentosa Fl. D.

C. pilulifera L. Wirnasara. -- Emitähkät lähinäisehköitä, perättömiä, palleroisia; suojukset tupettomia, m. äimämäisiä, alimmainen vähän pidempi tähkää; pullakot palleroisia, suippoja, lieminkäisiä, otapäisten suomujen pituisia. -- ♃ 6.
Kivisissä mäkimaissa. (A.-U. St. H.) Korsi kaareva; emitähkät hernetten kokoisia. -- C. filiformis Fl. D. C. Oederi Retz. ed. 1.

C. ericetorum Poll. Kanerwisara. -- Emitähkät lähinäisiä, perättömiä, pitkulaisen palleroisia, suomumaisilla t. vähän äimäpäisillä, m. tupettomilla suojuksilla; suomut pyöreämäisillä, kalvolaitaisilla latvoilla, liereän, vastomunanmoisen, höyteän pullakon pituisia. -- ♃ 5.
Mäkimaissa (E.-P. Lv.) Tähkät tumpuroito, hedetähkä m. nuijamainen; suojukset hyvin lyhyillä, väl. epäselvillä, mustilla tupilla kannassa; tähkäsuomut tav. hienosti karvalaitaisia. -- C. ciliata Willd.

C. praecox Jacq. Kewätsara. -- Emitähkät lähinäisehköitä, lyhytperäisiä, pitkulaisia; suojukset äimämäisiä, tav. lyhyt-tuppisia; suomut suippoja, m. palleromaisen, suipohkon, höyteän pullakon pituisia. -- ♃ 5.
Mäkimaissa harv. (A. T.) Tähkät vaalean-ruskeita otapäisillä suomuilla.

C. montana L. Wuorisara. -- Emitähkät lähinäisiä, munanmoisia; suojukset äimämäisiä, molemmin puolin laajentuneella, kalvomaisella kannalla; pullakot kaidemmasta pohjasta lähtien vastomunaisia, suippoja, 3-kulmaisia, höyteitä. -- ♃ 5.
Leht. harv. (A.) Vaaksan pituinen, pehmeä sara tumpuroilla. kiiltävillä suomuilla korren tyvessä: tähkät mustia. -- C. collina Willd.

C. ornithopoda Willd. Räpylä-sara. -- Emitähkät hedetähkän ylittäviä, lähinäisiä, tuppisisäisillä perillä, harvakukkahinen; pullakot vastomunaisia, 3-kulmaisia, suippoja, hienokarvaisia, suipohkoita suomuja; pidemmät; korren tupet lehdettömiä t. sukamaisella lehdykällä. -- ♃ 5.
Kost. niit. vuorten alla, harv. (A.) Tähkät vaalean-värisiä, tuskin ½ tuuman pituisia, 3-6-kukkahisia; korsitupet m. vehreitä, lyhyellä sukamaisella lehden-aiheella. C. pedata All. C. digitata β Wg. Gottl. Fl.

C. digitata L. Sormisara. Emitähkät ed., pidemmillä perillä, kun lehdettömät suojustupet, tasasoukkia, monikukkahisia; pullakot ed., typäkkäin suomujen pituisia; korren tupet kun ed.
Varjoisissa mäissä (E. -P. Kv.) Emitähkät tuuman pituisia, mustia, 7-10-kukkahisia; korren tyvessä, ruskeita lehtituppia.

C. pediformis Mey. Jalkasara. -- Hedetähkä peräkäs, emitähkän kokoinen t. ylittävä; emitähkät pitkävälisiä, tasasoukkia, monikukkahisia, kahdesti pidemmillä perillä kun äimämäisellä lehden aiheella varustetut suojustupet; pullakot vastomunaisia, lyhytotaisia, lieminkäisiä, suomujaan tuskin pidemmät; korsi tyveltä lehtinen. -- ♃ 5.
Vuorimaissa, harv. (St.) Puolen kyynärän pituinen.

c -- Hedetähkä yksinäinen, ainoasti hedekukkahinen; emitähkät pystyjä; pullakot kaljuja. (Suojukset tupellisia).

C. livida Wg. Waalea-sara. -- Emitähkät pitkäveteisellä perällä, pystyjä, pitkulaisia, harvakukkahisia; suojukset soukkia, tupellisia, alimmainen 2-3 kertaa tähkät ylittävä; pullakot pitkänpalleroisia, molemmin puolin kehkerämäisiä, hienopilkkuisia, vaalean-harmaita, epä-otaisia, m. tylppäpäisiä, pidemmät pyöreähköitä, tylppiä suomuja-, lehdet pystyjä, sinivehreitä, soukkia. -- ♃ 6, 7.
Liejusoissa, harv. (Pe. L.) Jalan pituinen, tankea- ja kaljukorsinen sara; emitähkät noin 7-kukkahisia; suomut vehreitä, laidalta musevia, pullakot vehreän-sinerviä.

C. panicea L. Wehnäsara. -- Emitähkät erinäisiä, harsealtaan monikukkahisia, ulottavilla perillä; suojukset litteitä ja lyhyitä, pitkähkö-tuppisia; pullakot pulleita, m. palleroisia t. pitkänpyöreähköitä, lyhyellä, ulospäisellä, viistetyllä, vaikka ehyellä kärellä; lehdet ja tylppäkulmainen, kalju korsi sinivehreitä. -- ♃ 6. -- β sublivida Hn.: lehdet ja suojukset kahdesti kaidemmat, jälkimäiset 2-3 kertaa pidemmät kun tähkäperä: tähkä ja pullakot kahdesti vähemmät.
Kosteilla niit. (E.-L. Lv.; β Kp.) Sinisen voivahko, jalan pituinen sara; pullakot palleroisia t. pitkänmunaisia, ilman selvättä odatta.

C. sparsiflora Steud. Harjusara. -- Pullakot munanmoisia, suonettomia, kehkerästi 3-kulmaisia, ulospäisellä, viistetyllä, lovipäisellä odalla, pidemmät puikeita, tumpuroita, tylpähköitä suomuja; lehdet selvän-vehreitä, litteitä; muuten k. ed. -- ♃ 6. -- β borealis Fr.: hedetähkä tav. suorakulmaisesti alaspäinen; kodat lyhempi- ja suorenipi-otaisia.
Kost. mets. (E.-L.Lv.; β P.) Edellisestä eroava pidemmällä ja hoikemmalla korrellaan, vähän leveämmillä ja pidemmillä lehdillään, suipommilla ja kulmikkailla pullakoilla. -- C. vaginata Tausch., Hn. C. panicea β sparsiflora Wg.

C. pedata Wg. Warwassara. -- Emitähkät lähinäisiä. lyhytperäisiä, harsealtaan 3-6-kukkahisia, lyhyin äimämäisin, m. tupettomin suojuksin; pullakot m. palleroisia, kärekkäitä, halkoisella suumalolla. -- ♃ 6, 7.
Tunturikasvi harv. (L. Lv.) 1-3 tuuman pituinen sara, linjan pituisilla, m. tasasoukilla, pystönäisillä tähkillä, helposti varisevilla suomuilla ja pullakoilla.

C. Oederi Ehr. Ryhmysara. -- Emitähkät lähinäisiä, palleroisia -pitkulaisia; suojukset litteitä, lehtimäisiä, hedetähkää pidemmät; pullakot harittavia, vastomunaisia lyhyellä, otamaisella, suoralla kärellä; lehtilaidat litteitä t. sisäkääntöisiä. -- ♃ 6.
Merenrant. ja soissa (E.-Pe. Lv.) Tav. matala, mutta väl. pitkä kuin seur., ehkä tähkät vähempiä, väl. ei paljon isommat hernettä, lop. m. keltaisia; hedetähkä. tav. näkyvästi perätön. -, e. divisa & C. demissa Fl. D.

C. flava L. Keltasara. -- Emitähkät lähinäisiä, soikeita, tuppisisäisillä perillä; suojukset ed.; pullakot vastomunaisia äimämäisillä, alaskaarevilla odilla; lehdet venhomaisia, uloskääntöisillä laidoilla; korsi 3-särmäinen. -- ♃ 6.
Suoniit. tav. (E.-L.Lv.) Kellanvehreä sara, 8-12-tuumaisella korrella, lop. m. keltaisilla tähkillä, hedetähkä tav. perätön t. lyhytperäinen. -- Sekä tämä että edellinen laji toisintelee emikukilla hedetähkän latvassa: var. acrogyna.

C. extensa Good. Soukkasara. -- Emitähkät ed., lyhyitä. pitkulaisia; suojukset pitkiä, rihmakkeisesti kourumaisia, lyhyttuppisia; suomut tylppäpäisiä, lyhytkärkisiä; pullakot soikeita. otakärkisiä; korsi kalju. -- ♃ 6.
Merenrant. harv. (A.) 2-3 vaaksan pituinen, tupastava soukilla lehdillä ja suojuksilla, jotka ovat käyriä ja paljon pidempiä kun lyhyt tähkistö.

C. distans L. Wälisara. -- Emitähkät pitkulaisia; perät k. ed.; suomut ed., karhealla sukakärellä; pullakot leveän-soikeita, selv. monisuonisia, lyhyellä, karhealla odalla; korsi 3-kulmainen, kalju. -- ♃ 6.
Meren rant. harv. (A.) Tähkät sangen pitkävälisiä, alinen tav. korren tyveltä, lähtevä, vehreillä pullakoilla; suomut vaaleanruskoita vehreällä, ulottavalla selkäsuonella.

(C. Buxbaumii).

d -- Hedetähkä yksinäinen, ainoasti hede-kukallinen; emitähkät lop. rippuvia; suojukset hyvin lyhyillä, ruskea-, t. musta-laitaisilla tupilla. (Pullakot kaljuja.)

C. irrigua Sm. Kastisara. -- Pullakot kehkerämäisiä, tav. lyhemmät suomujen pitkäveteistä kärkeä; lehdet litteitä, selvänvehreitä, 2-3 kertaa leveämmät 3-tahkoista, karheata kortta; muuten kuin seur. -- ♃ 6.
Soissa ja vet. niit. (E.-L.Lv.) Tuskin eroava seuraavasta muulla kuin lehdillään; tähkäsuomut tav. tumpurammat ja pullakkoa pidemmät.

C. limosa L. Liejusara. -- Emitähkät m. suikeita, tiheäkukkaisia; suojukset kaitalehtisiä, hyvin lyhyt-tuppisia; suomut vähän soukempia kun soikea, tylppäpäinen, litteämäinen pullakko; lehdet venhomaisia, sinertäviä, kaitoja, tuskin kahdesti leveämmät kun 3-tahkoinen, karhea korsi. -- ♃ 6, 7.
Vetelissä soissa (E. -L. Lv.) 8-12-tuumainen sara, ½ - ¾ linjan levyisillä, vehreän-hallavilla lehdillä; tähkäsuomut ruskeita vaalean-sinisillä pullakoilla.

C. rariflora Sm. Kaihosara. -- Emitähkät pitkulaisia, harva- ja harsukukkaisia; suojukset lyhyitä, m. äimämäisiä, 3 kertaa laajuuttansa pidemmillä tupilla; suomut tylppäpäisiä, isoja, soikean, tylppäpäisen pullakon sulkevia; korsi tylppäkulmainen, kalju. -- ♃ 6, 7.
Tunturisoissa ja nevaisissa merenrant. (Kv. L. Lv.) Vaaksan pituinen vähemmällä, tav. 6-kukkaisilla, tähkillä kun edell.; suomut tumpuroita. -- C. limosa β Wg.

e -- Hedetähkä yksinäinen, ainoasti hedekukilla (paitsi C. fuliginosa); emitähkät lop. nuokkuvia t. rippuvia; suojukset vehreillä tupilla. (Pullakot kaljuja).

C. ustulata Wg. Palosara. -- Emitähkät lähinäisiä, m. soikeita, rippuvia, tiheäkukkaisia; suojukset, m. äimämäisiä, harv. tuppea pidemmät; pullakot pitkulaisia, suippoja, litteämäisiä, lovipäisellä suumalolla. -- ♃ 7.
Tunturikasvi (L. Lv.) Tähkät ½ tuuman pituisia; suomut ja pullakot tumpuroita, jälkimäiset vaaleammilla kulmilla; hedetähkissä harv. emikukkia. -- C. atrata L. Herb.

C. laxa Wg. Welttosara. -- Emitähkät erinäisiä, kaitaisen suikeita, tiheäkukkaisia; suojukset lehtimäisiä, pitkätuppisia; suomut tylppäpäisiä, pullakon pituisia; pullakot pitkulaisia, tylppäpäisiä, ulottavalla, m. eheällä suumalolla. -- ♃ 7, 8.
Vetel. soissa tunturien. harv. (L.) 1-1 ½ vaaksan pituinen ja hentoinen sara, varsin kaitalehtinen; hyvin C. limosa'n kaltainen, mutta suojukset ¾ tuuman pituisia ja korsi kaarimaisesti lenko.

C. pallescens L. Kalpea-sara. -- Emitähkät erinäisiä, soikeita, tiheäkukkaisia, lop. nuokkuvia, hyvin lyhyt-tuppisilla suojuksilla ja nirkoilla suomuilla; pullakot liereitä, vastomunaisia, tylppäpäisiä, ehytsuumaloisia. -- ♃ 6.
Niit. tav. (E.-P. Kv.) Lehdet hienokarvaisia; tähkät vehreitä, lop. ruskeamaisia.

C. fuliginosa Hop. Nokisara. -- Hedetähkä emikukilla latvassa; emitähkät lähinäisiä, vähän suikeita, rippuvia, tihukukkaisia, alinen usein pitkältä erinänsä; suojukset m. äimämäisiä, harv. tuppea pidemmät; pullakot m. suikeita ja kulmikkaita, pitkällä, otamaisella, laidalta karheasahaisella kärellä; suumalo 2-hampainen. -- ♃ 7.
Tunturikasvi, harv. (L.) Palosaran muotoinen, mutta kaidemmilla ja vaaleammilla tähkillä, joista ylimmäinen m. aina yksikotinen; korret kovin tupastavia, alaskaarevilla lehdillä, m. kaikki juuressa. -- C. frigida Wg. Fl. Sv. C. misandra RBr., Bl. N. Fl.

C. capillaris L. Hiirensara. -- Emitähkät erinäisehköitä, m. tasasoukkia, harseasti 6-10-kukkaisia, nuokkuvia t. rippuvia pitkillä perillä; suojukset kaitoja, pitkätuppisia; suomut tylppäpäisiä, lop. varisevia; pullakot soikeita, epäselvästi 3-kulmaisia,, äimämäisellä päällä ja epäselvästi 2-3-liuskaisella suumalolla. -- ♃ 6.
Kost. niit. (A. K. P. Kv. L. Lv.) Nuorempana vaaksan-pituinen, hoikka sara 1/9, tuuman pituisilla, vehreillä tähkillä ja valkeahkoilla suomuilla.

C. pseudocyperus L. Lehtisara. -- Emitähkät liereitä, tiheäkukkaisia, rippuvia, piikilliset harittavista t. alaspäisistä, munanmoisista, pitkä-otaisista, suonisista pullakoista; suumalo 2-kärkinen; suomut äimämäisiä; suojukset lehtimäisiä, hyvin lyhyttuppisia. -- ♃ 6, 7.
Rant. soissa, harv. (A. U. H. S. Ke.) Iso leveälehtinen sara. usein 2 tuuman pituisilla, vehreillä tähkillä.
Muist. -- Sopisi viljennettää suoniituissa.

f -- Hedetähkät useampia; pullakot lienteitä.

C. hirta L. Kalsusara. -- Emitähkät suikeamaisesti liereitä, pystyjä, hyvin erinäisiä, peräkkäitä, aliset pitkätuppisia; pullakot munanmoisia, suippoisia, syvähalkoisella, 2-kärkisellä suumalolla, yltä yli karvaisia; lehdet litteitä, venhomaisia. -- ♃ 6.
Savi- ja santa-maassa, harv. (A.-K.) Toisint. 1-3 vaaksan pituisena, pitkäsuikeroisella juurakolla ja. usein karvaisilla lehdillä, varsinki tupella.

C. filiformis L. Rihmasara. -- Emitähkät suikeamaisesti liereitä, pystyjä; pullakot munanmoisia, suippoisia, haarapäisellä suumalolla, lienteitä; korsi rihmamainen, hyvin tylppäkulmainen; ne m. tupettomat suojukset ja lehdet kourumaisia, rihmamaisia. -- ♃ 6, 7.
Rant., suoniit. (E.-L.Lv.) Kyynäräinen, rihmamainen, tupastava sara päälle tuuman pituisilla, ruskeilla tähkillä. -- C. lasiocarpa Ehrh.

g -- Hedetähkiä tav. useampia kun yksi; pullakot kaljuja.

C. ampullacea Good. Pullosara. -- Emitähkät liereitä, aliset peräkkäitä; suojukset lehtimäisiä; suomut äimämäisiä; pullakot m. palleroisia, pulleita, äkisti supistuneella odalla ja haarapäisellä suumalolla; korsi tylppäkulmainen, sileä; lehdet kourumaisia. -- ♃ 6. -- β rotundata Wg.: tähkät pitkulaisia, pystyjä, m. perättömiä; suojukset soukkia; suomut leveämpiä, tylppäpäisiä; pullakot lyhyt-otaisia syvälovisella suumalolla.
Rant. tav. (E.-L.Lv.; β L. Lv.) Eroava seur. lajista sileälta korrelta, kourumaisilta lehdiltä ja odaksi supistuneilta pullakoilta.

C. vesicaria L. Lapinsara. -- Emitähkät k. ed.; suojukset lehtimäisiä; suomut suippoja, lyhemmät kun munanmoinen, pullea, vähitellen lyhyeksi odaksi soukkeneva, harvasuoninen pullakko; suumalo 2-kärkinen; korsi ohuesti 3-särmiläinen; lehdet venhomaisia. -- ♃ 6. -- β virens Nyl.: mustanvehreä ruskeanmusevilla pullakoilla; suomut musevia, tylppiä. -- γ pulla Good. tähkät munanmoisia; pullakot 2-3-luottisia, pullean palleroisia; suomut tylpäköitä, tumpuria.
Vet. paik. tav. (E.-L.Lv.; β Lv.; γ L. Lv.) Iso, leveälehtinen sara; pullakot vehreitä, lop. vaaleanruskeita, tunturitienoissa mustempia. -- γ C. saxatilis L., Hn. C. fusca Schk.
Muist. -- Lappalaiset pitävät pehmeäksi muokattuna pakkaista vastaan kengissä; se heillä sukkaa onki.

C. laevirostris Fr. Otasara. -- Emitähkät ja suojukset ed.; suomut suikeita; pullakot m. palleroisia, hyvin pulleita, äkisti soukkenevia pitkäveteiseksi odaksi, syvään haarapäisellä suumalolla; korsi ylempänä karheakulmainen; lehdet venhomaisia. -- ♃ 6.
Vet. rant. harv. (St. S.-Kv. P.) Isoimpia saraheiniä, ½ tuuman levyisillä, m. litteillä lehdillä, paksuilla emitähkillä; pullakot isoja, ohuita, rakkomaisia, m. kätkien ne kaidat suomut, joilla usein on pari hienoa sukaa päässä. -- C. rhynchophysa Mey.
C. paludosa Good. Suosara. -- Emitähkät liereitä, aliset lyhytperäisiä; suojukset lehtimäisiä, tupettomia; suomut äimäpäisiä, m. lyhemmät soikeita, lyhyt-otaisia, jurasuonisia pullakoita; suumalo 2-hampainen; korsi ohuesti 3-särmäinen; lehdet venhomaisia. -- ♃ 6.
Vet. paik. harv. (Ke.) 3-4 jalan pituinen, sinivehreä, ikään kuin iso C. acuta; lehtitupet jakauvia seittimäisiksi hapsiksi, kun korresta vedetään. -- C. acutiformis Ehrh.

C. riparia Curt. Rantasara. -- Emitähkät peräkkäitä, liereitä; suojukset leveälehtisiä; suomut äimäpäisiä, tav. pidemmät puikeata, lyhytkärkistä, tiheäsuonista pullakkoa, jonka suumalo haarapäinen; korsi 3-tahkoinen; lehdet venhomaisia. -- ♃ 6.
Rant. harv. (T. U. H.) Isoin kaikista Pohjan sara-lajeista. C. crassa Ehrh.

Flora Fennica. Suomen Kasvio, 1866, kirjoittaneet Elias Lönnrot ja Th. Saelan.