Festuca L. Nata. Ängsvingel.

+ Lehdet tupen jatkoksessa kaksikorvakkeisia, kielekkeettä; aluslehdet sukamaisia t. rihmakkeisia; ulkokale vähinnäki puolen sisäkaleen pituinen.

F. ovina L. Ahonata. (R98: Lampaannata; fårsvingel.) -- Röyhy soukka, yhtäällinen, pysty, pitkulaisilla, 4-6-kukkahisilla, harsuilla tähkylöillä; helpeet tav. vihneellisiä; kaikki lehdet tasamukaisia, sukamaisia; korsi kulmikas, tupastava, vesoilla ja hapsisella juurella. -- ♃ 6.
Kuiv. paik. tav. (E.-L.Lv.) 1-2 vaaksan pituinen, kapealla, ainoasti kukkiessa avonaisella röyhyllä, 2 linjan pituisilla tähkylöillä, jotka tav. ovat vehreitä t. harmaahtavia, tunturitienoissa usein punasinerviä. -- F. violacea Gaud.

F. rubra L. Aronata. (R98: Punanata; rödsvingel.) -- Röyhyn haarat pystyjä t. siirottavia, suikeilla, 5-9-kukkahisilla tähkylöillä; vihne puolta lyhempi helvettänsä, väl. näkymätön; korsilehdet litteitä, lyhemmät rihmamamaisia, vastalaskuisia aluslehtiä; korsi liereä, maakamaran alla, suikertavilla vesoilla. -- ♃ 6.
Metsäniit. tav. (E.-L.Lv.) Korret yksinäisempiä kun edellisellä; leveämpi- ja litteämpi-lehtinen.

++ Kaikki lehdet tasamukaisia, litteitä, kielekkeisiä, korvakkeettomia.

F. pratensis Huds. Nurminata. (R98: Nurminata; ängssvingel.) -- Röyhy nuorempana suppea, kukkiessa siirottava, nuokkuva; tähkylät tasasoukkia, 6-10-kukkahisia, vihneettömiä; lehdet tasakaitaisia, epäselvällä kielekkeellä. -- ♃ 7.
Niit. tav. (E.-P. Kv.) Tähkylät soukkia, m. aina vehreitä -- F. elatior L.

F. arundinacea Schreb. Rantanata. (R98: Festuca elatior L., ruokonata; rörsvingel.) -- Röyhy lojottava, nuokkuva; tähkylät leveän suikeita, 3-7-kukkahisia hyvin lyhyellä t. näkymättömällä vihneellä-, lehdet tasasoukkia epäselvällä kielekkeellä. -- ♃ 7.
Merenrant. (A.-U.) 4-5 jalan pituinen, isommalla röyhyllä ja leveämmillä, ruskean vehreillä tähkylöillä, kun ed. -- F. littorea Wg.
Muist. -- On varhain niitettävä, muuten se tulee järin kovaksi heinäksi.

Flora Fennica. Suomen Kasvio, 1866, kirjoittaneet Elias Lönnrot ja Th. Saelan.