Hieracium L. Keltanunnu, Keltano. Hökblomster.

<Näitä on Hieracium -lajeina 8 eri ryhmässä, ja lisäksi vielä Pilosella -lajeina... en lähde näitä selvittelemään. -- Henriette.>

+ Piloselloidea: enentyvät rönsyistä; kuorusjyvät hyvin pikkuraisia; haiven-hapset tasapitkiä, hentoja.

* Vartena lehdetön t. yksilehtinen vana näkyvillä t, maanpäällisillä rönsyillä.

H. pilosella L. Harakan keltano. (R98: Pilosella officinarum F. W. Schultz & Sch. Bip. (coll.) (H. pilosella L.), huopakeltano; gråfibbla.) -- Vana paljas, tav. 1-koppiloinen, rönsyävä; lehdet soukasti vastopuikeita -- suikeita, päältä vehreitä pitkillä, harseilla karvoilla, alta vaalean- t. harmaan-vanukkeisia. -- ♃ 6-8. -- β virescens: lehdet alta tuskin vaaleampia, hyvin harsealla, ohuella tähti-höydyllä.
Kentillä, töyr. tav. (E.-P. Kv.) Tav. ½ vaaksan pit. vanalla, ruusukkeisilla, tuuman pit. aluslehdillä; kukkasien, laide alta puolen tav. punaviiruinen; väl. kukkivat rönsytki.

H. auricula L. Hiiren keltano. (R98: Pilosella lactucella (Wallr.) P.D. Sell & C. West (coll.) (H. auricula auct.), korvakeltano.) -- Vana tav. 1-lehtinen, rönsyävä ja 1-8:lla lyhytperäisellä koppilolla sarjassa; lehdet suikeita -kieloisia, tylppäpäisiä, harsu-ripsisiä, molemmin puolin kaljuja, siniviherviä; kukkasien laide us. molemmin puolin keltainen. -- ♃ 6-8. -- β majus: 2-3 vaaksan pit., moni (4-8) koppiloinen.
Niittutöyr. tav. (E.-P. Kv.) Tav. vaaksan pit. vanalla, pienellä koppilolla; toisintelee kuiv. paik. sormenpituisena, m. kaljuna ja 1-koppiloisena: var. minus Fr.; b:n kukkasien, laide (ilta puolen väl. punaviiruinen: H. suecicum Fr.

H. fuscum Vill. Rusko-keltano. (R98: Pilosella x blyttiana (Fr.) F. W. Schultz & Sch. Bip. (coll.) (P. aurantiaca x lactucella, Hieracium blyttianum Fr., ?H. fuscum Vill.), rusokeltano.) -- Vana paljas t. 1-lehtinen, tav. rönsyävä, harvakoppiloisella sarjalla; lehdet leveän-suikeita, tylppiä, harsuhampaisia, molemmin puolin kaIseita, vehreitä t. sinettäviä; kukkasien laide ruskean-kellervä; vartalo ruskeamainen. -- ♃ 7. -- β decolorans Fr.: lehdet vastopuikeita -leveän-pitkulaisia, selvän-vehreitä; kukkasien laide vanhempana kellahtuva.
Niittutöyr., tunt. harv. (U. H. S. K. St. Pe. β P.) Vana noin vaaksan pit., pitkillä, lojottavilla karvoilla, tyvellä tav. yksinäinen, tasasoukka lehti; koppilot 4-5, pieniä; ~ voin jalan, pituisella vanalla, tiheämmällä, vaalean-karvaisella, huiskilomaisella, sarjalla. -- H. Blyttianum Fr. Epicrisis Hier.

H. floribundum Wimm. Niittu-keltano. -- Vana 1-lehtinen, takkuinen, ylempää nystykarvainen, rönsyävä, tav. harvakoppiloisella, m. yksikertaisella sarjalla; lehdet leveän suikeita -- kieloisia, tylppäpäisiä t. vastalaskuisella päällä, siniviherviä, kaljuja t. ripsilaitaisia ja alta puolen harsukarvaisella suonella; kehtosuomut tylppiä, mustan-karvaisia; kukkasien laide ja vartalo keltaisia. -- ♃ 7.
Kost. niit. harv. (U. St. H. S. K.) Noin jalan pit.; vana, tav. tumman-punerva, ylempää ynnä perien kanssa pitkillä, ulospäisillä, mustilla sukakarvoilla ja lyhemmillä nystykarvoilla; koppilot isohkoita mustan-vehreällä kehdolla.

H. pratense Tausch. Nurmikeltano. -- Vana 1-lehtinen, takkuinen, lyhytrönsyinen, toiskertaisella, monikoppiloisella sarjalla; lehdet selvän-vehreitä, pitkulais-suikeita, tylppiä, molemmin puolin, erinom. suonelta ja laidalta kalseita; kukkasien laide ja vartalo ed. -- ♃ 6, 7.
Niit. harv. (U. Ke. St.-Kp. Pe.) Vana 1 ½ -3 vaaksan pit.; rönsyt väl. puuttuvia; vana, ylempää ja koppilon perät vanukkeisia, tiheillä, mustilla ja suka-karvoilla; lehdet lyhyillä, pehmeillä, käyrillä karvoilla. -- H. collinum Gochn. pr. p.

** Varsi yksi -- harvalehtinen, puuttuvilla (t. maan-alaisilla) rönsyillä.

H. praealtum Vill. Pitkä keltano. -- Sinivihertävä; varsi 1-3-lehtinen, kalju t. harsu-takkuinen; lehdet suikeita, suippoja, m. ehytlaitaisia, kaljuja ilman tähtikarvoitta t. -höydyttä, ulkomaiset tylppäpäisiä; koppilot tiheässä, runsaassa röyhyssä sinivehreillä, tähtihöydyttömillä, harsukarvaisilla kehdoilla; suomut tav. tylppiä, vaalea-laitaisia, karvaselkäisiä. -- ♃ 6, 7.
Kuiv. paik. harv. (U. St. H. S. K. Pe.) 2-4 vaaksan pit. kaljulla, sinehtävällä, varrella ja lehdillä, pienukaisilla kehdoilla ja kukkaistoilla.

H. cymosum L. Wiuhko keltano. -- Vehreä; varsi 1-6-lehtinen, takkuinen, tähti-höyteinen; lehdet pitkulaisia-suikeita, karvaisia, molemmin puolin kuta kuinki tähti-höyteisiä; ulkomaiset aluslehdet tav. lyhempiä, m. vastopuikeita, tylppäpäisiä; koppilot viuhkossa t. sarjamaisessa röyhyssä; kehto takkuinen, nystykarvainen ja tähtihöyteinen. -- ♃ 6, 7. -- β pubescens: koppilot tav. ryhmin tiheässä viuhkossa; perät lyhyitä ja samoin kun kehdotki tiheällä tähtihöydyllä, nysty-karvaisia; varsi ja lehdet m. karvattomia, lienteitä. -- γ hirtum: koppilot viuhko-röyhyisiä; perät ja kehto k. ed.; hienohampaiset lehdet ja varsi takkuisia t. tiheän-kalseita.
Niit., mäk., tav. (E.-P. Kv. Lv.) 3-4 vaaksan pit., väl. l. matalampiki, vehreä t. vähän harmaahtava. -- H. Nestleri Vill. glomeratum Fr. -- γ H. collinum Fr. H. fallax Willd., Hn.

++ Pulmonarea: enentyvät juurellisista lehtipyöryläisistä; aluslehdet kukkimisen aikana pysyviä ja vehreitä; kuorusjyvät isompia; haivenen hapset eripitkiä, tönkeitä.

* Kukkaset karva- t. ripsilaiteisia.

H. alpinum L. Tunturi-keltano. (R98: tunturikeltano, fjällfibbla.) -- Varsi tähti-höyteinen. karvainen, yksi- t. harva-koppiloinen; aluslehdet lapiomaisia, kannaltaan vähittäin soukistuneet siivikkään routiin, molemmin puolin karvaisia; kehto harmaan-höyteä pitkistä, tiheistä karvoista; kukkasien laide karvainen. --

7, 8. --b fuliginosum: varsi lehtinen, tiheään vaalean-höyteä, tav. nystykarvaton; lehdet suikean lapiomaisia; kehto ruskean-höyteä.
Tunt. tav. (P. L. Lv.) Varsi tav. vaaksan pit., m. lehdetön t. 1-2:lla pienellä, tasasoukalla lehdellä, ja yksi-koppiloinen; toisintelee jalan pit., harvalehtisenä, 2-4:llä pystyperäisellä koppilolla; aluslehdet ehytlaitaisia t. harvaltaan loiva-, väl. mutka-hampaisia; kukkaistot tav. isoja, yli tuuman levyisiä; vartalo tav. keltainen.

H. nigrescens Willd. Mustais-keltano. (R98: mustakeltano; svartfibbla.) -- Varsi ed. 1- t. harva-koppiloinen ylöspäisillä perillä; aluslehdet pitkän-soikeita, karvaisia pitkäveteisillä, kapeilla ruodeilla; kehto musta, lyhythöyteinen, nystykarvainen; kukkasien laide lienteä; vartalo ruskea. -- ♃ 7, 8.
Tunt. (L. Lv.) Varsi 1-2-lehtinen, väl. lehdetön; lehdet ehytlaitaisia t. mutkahampaisia, lyhyt- ja käyrä-karvaisia; koppilot 2-4, väl. yksinäisiä ihan mustilla kehdoilla; vartalo aina ruskea. -- H. atratum Fr.

** Kukkaset kaljulaiteisia.

H. murorum L. Salokeltano. -- Varsi tav. yksilehtinen ja harvakoppiloinen m. haarattomalla huiskilolla, kohenevilla perillä; aluslehdet ohuita, puikeita -- pitkän-suikeita, ruodikkaita, tav. tylpäkällä t. herttamaisella kannalla, isohampaisia, pehmytkarvaisia, tav. ilman tähtikarvoitta; kehto lienteä, kuta, kuinki nysty- ja tähti-karvainen soukilla, suipoilla suomuilla; vartalo lop. sinettävä t. ruskea. -- ♃ 6, 7. β incisum Hop.: lehdet herttamaisia, sinivehreitä, syvään liuskahampaisia; kehto nystykarvaton, tiheällä tähtihöydyllä. -- * caesium Fr.: varsi 1-2-lehtinen; lehdet sinisen-hallavia vähän soukkenevalla kannalla, alta puolen tähtikarvoilla; kehto k. ed. toisint.
Mets. ja m. p. tav.; β ja * mäk. päivänpaist. (E.-L. Lv.: β U. St. K.) Varsi m. kalju, kyynärän pit.; ylöskaarevilla, tähtivanukkeisilla koppiloperillä; lehdet pehmeitä, ohuita pitkillä, höyteisillä ruodeilla, varsilehti pienempi lyhytruotinen väl. ruoditon. -- β H. muror. var. subcaesium Fr. -- * H. caesium Fr., Hn.

H. vulgatum Fr. Ahokeltano. (R98: Hieracium vulgata -ryhmä, ahokeltanot; hagfibblor.) -- Varsi 2-monilehtinen haaraisella röyhyllä ja siirottavilla koppiloperillä; alus- ja varsilehdet m. tasamukaisia, soikeita t. puikeita -- suikeita, kannaltaan ruodiksi soukkenevia, enimm. keskikohdalta hammaslaitaisia, pehmeitä, harsukarvaisia, tav. ilman tähtikarvoitta; kehto ja vartalot k. ed. -- ♃ 6, 7.
Metsätöyr. niit. tav. (E.-L. Lv.) Toisintelee paljon erittäinki lehtien leveydellä ja karvaisuudella, väl. edellisestä lajista tuskin eroava; varsi toisint. 1- ja 5-lehtisenä; lehdet milloin vehreitä ja ohuita, milloin (päivän-paist. paik.) sinertäviä ja taneampia, alta puolen väl. veri-punaisia. -- H. sylvaticum Lam. H. maculatum E. B.

H. saxifragum Fr. Kalliokeltano. -- Varsi tav. monilehtinen, tyveltä hatuinen, useammalla, 1-2-koppiloisella, pystöisellä. m. tasakorkealla perällä; aluslehdet ruodikkaita, suikeita, suippoja, tankeita, sinihallavia, ehytlaitaisia t. harsuhampaisia, molemmin puolin kaIseita t. ripsilaitaisia, alta harvaltaan tähtikarvaisia; varsilehdet pienempiä, ruodittomia; perät ja kehto epäselvällä tähtihöydyllä, harsukarvaisia; suomut suippoja, vähän leveämpiä; vartalo keltainen. - ♃ 6, 7. -- β hispidissimum: lehdet ja varsi tyveltä tiheä-takkuisia.
Kallioilla (T. U.-L. Lv.; β T. U.) Toisintelee lehtiensä paljoudella ja karvainsa sekä paljoudella, ja tiheydellä; eroaa edellisistä, lajeista sinihallavilla, tankeilla t. nahkeilla lehdillään, isommilla kehdoillaan, joiden suomut ovat vähän leveämpiä ja tylpempiä; aluslehdet tav. kuihtuvia ennen varsilehtiä. -- H. saxifragum & norvegicum Fr.

+++ Accipitrina: enentyvät suletuista silmikoista varren tyvellä; aluslehdet kukkimisen aikana puuttuvia t. kuihtuvia; kuorusjyvät ja haiven kun ed.

* Varsilehdet sepimättömiä.

H. rigidum Hn. Tankea keltano. (R98: Hieracium rigida -ryhmä, tankikeltanot; styvfibblor.) -- Varsi monilehtinen, tav. tankea ja haaroittuva toiskertaiseksi röyhyksi; lehdet leveänsuikeita, suippoja, jurahampaisia, harvaan kaIseita, aliset kannaltaan soukkenevia lyhyeksi ruodiksi, yliset ruodittomia; kehto tumman-vehreä harvoilla nysty- ja suka-karvoilla; suomut monirivisiä, tylppäpäisehköitä, ulkomaiset hölteitä, siiropäisehköitä; vartalo sini-ruskea. -- ♃ 7, 8. -- * tridentatum Fr.: varsi hennompi ja vähemmän haarova, tav. pillikäs; lehdet ohuempia; kehto vaaleampi-vehreä.
Kuiv. paik., mäk.; * leht. (T. U.-P. L.; * A. Ke. Pe.) Tav. 11/12 kyynärän pituisella, tankeammalla, haaraisemmalla varrella ja, röyhyllä kun Ahokeltano ja kukkiva myöhemmin jolloin varsinaiset aluslehdet jo ovat kuihtuneet.

H. gothicum Fr. Kyötin keltano. -- Varsi k. ed.; lehdet ruodittomia t. hyvin lyhytruotisia, puikeita -- suikeita, harsuhampaisia; suomut leveitä, kehtomyötäisiä, lop. mustanvehreitä t. M. mustia, keskeltä pitkiten nystykarvaisia, tylppäpäisiä, ainoastaan sisimmäiset nirkkoja. -- ♃ 7, 8.
Vuor. ja kuiv. paik. (Pe. L. Lv.) Epäilemättä vaan edellisen lajin toisintelo.

H. umbellatum L. Sarjakeltano. (R98: sarjakeltano; flockfibbla.) -- Varsi monilehtinen, kalju t. epäkarhea; lehdet suikeita -- tasasoukkia, perättömiä, harsuhampaisia; koppilot tav. sarjamaisessa röyhyssä tähtivanukkeisilla perillä; kehtosuomut kaljuja. t. epäselvästi lienteitä, päästä harittavia. -- ♃ 7-9.
Kuiv. niit. yl. (E.-L. Lv.) Tav. runsaslehtinen; vehreillä, kaljuilla, haritetuilla kehdoilla.

** Lehdet kuta kuinki sepokantaisia.

H. crocatum Fr. Saurakeltano. (R98: saurakeltano; saffranfibbla.) -- Varsi monilehtinen, tankea, haarautunut harvoiksi, tav. 1-koppiloisiksi, tankeiksi, suoriksi periksi; lehdet suikeita t. pitkänsoikeita, yliset m. puikeita, kaikki etenki yliset kuta kuinki sepokantaisia, hammaslaitaisia; koppilo-perät tähtivanukkeisia, m. suomuttomia; kehto typäkkäpohjainen, tyveltä nystykarvahko musevilla, yksivärisillä, m. kaljuilla suomuilla; vartalo ruskea. -- ♃ 7.
Vuoriseut. harv. (S. K. P. L. Lv.) Toisintelee kaljuna t. karvaisena, soukemmilla t. leveämmillä lehdillä; koppilot tasakorkeana huiskilona, perät enimm. haarattomia ylisistä lehtihangoista. -- H. sylvaticum Wg.

H. prenanthoides Vill. Syyskeltano. (R98: Hieracium prenanthoidea -ryhmä, syyskeltanot; sallatsfibblor, norrlandsfibblor.) -- Varsi monilehtinen, karvainen, toiskertaisella röyhyllä; lehdet tav. ohuita, harsuotahampaisia, alta ja laidoilta karvaisia, suikeita, aliset leveämmällä, herttamaisella sepokannalla, yliset muuten kannalta levenneitä; kehto ja perät tähtivanukkeisia, nystykarvaisia; kuorusjyvät kalveita. -- ♃ 7, 8.
Vuoriseut. harv. (K.) 1-1 ½ kyyn. pit.; pienemmillä, haaraisilla röyhyillä latvassa ja 3-4:ssä ylisessä lehtihangassa; kehto m. limitön, joilla kuilla pikkuraisilla pohjasuomuilla; kuorusjyvät vaaleankeltaisia.

Flora Fennica. Suomen Kasvio, 1866, kirjoittaneet Elias Lönnrot ja Th. Saelan.