Hypericum L. Kuismo. Johannisört.

H. quadrangulum L. Luhtakuismo. (R98: Hypericum maculatum Crantz, särmäkuisma; mannablod, fyrkantig johannesört.) -- Varsi pystöinen, 4:llä ei paljon kohoavalla kulmalla, kalju; verholehdet pitkänpyöreitä, tylppäpäisiä, nystyrättömiä; varsilehdet puikeita, kaljuja. -- ♃ 7, 8 rusokellerv. k.
Metsäniit. tav. (E.-P. Kv. Lv.) -- H. dubium Willd.
Muist. -- Sopii käyttää samalla lailla, kuin seur.

H. perforatum L. Nurmikuismo. (R98: mäkikuisma; äkta mannablod, äkta johannesört.) -- Varsi liereä, 2:lla kohokulmalla, pystöinen, kalju; kukat röyhyssä; verholehdet suikeita, suippoja, nystyrättömiä; varsilehdet pitkulaisia, kaljuja, läpikuultavasti pilkullisia, puolisepoisia. -- ♃ 7, 8 kelt. k.
Töyr. (E.-Pe. H. S. K.) Kyynäräinen, runsaskukkainen. Toisintelee hyvin soukkalehtisenä.
Muist. -- Kukkaröyhyistä keitettyä vettä on ennen nautittu sisällisiä haavoja parantamaan keuhkotaudissa, verisylyssä, myös matovaivoissa j. m. -- Maidon pilautuessa pestään astiat kuismon keitteellä. Myös painauksiin (värjäyksiin) käytetään kukkaröyhyä. Kukan-alut antavat kauniin punavärin paloviinalle.

H. hirsutum L. Ahokuismo. (R98: karvakuisma; luden johannesört.) -- Varsi pystöinen, liereä, lienteä; verholehdet pitkulaisia, lyhytvartisilla nystyröillä laidassa; lehdet soikeita, ruodittomia, alta lienteitä. -- ♃ 7, 8 kelt. k.
Laitum., vuor. harv. (T.) Yliset lehdet hienopilkkuisia, aliset väl. epäruotisia.

Flora Fennica. Suomen Kasvio, 1866, kirjoittaneet Elias Lönnrot ja Th. Saelan.