Plantago L. Ratamo. Grodblad.
Pl. major L. Tie-ratamo. (R98: piharatamo; groblad.) -- Tähkä tihukukkainen, liereä; kodat monisiemenisiä; lehdet puikeamaisia, hammaslaitaisia, kaljuja t. epälieminkäisiä, ruodikkaita, tav. 7-suonisia; vana liereä, epäjuomuinen. ♃ 7, 8.
Teillä, pelt., rant. tav. (E.-L. Lv.) 1 tuuman mutta väl. 2 ja 3:n vaaksanki korkuinen, pitkällä, tasapaksulla tähkällä, ruskeilla ponsilla, lehdettömällä, vanalla.
Muist. -- Lehdet avullisia haavain paranteeksi ulkonaisesti, sisällisesti keitteenä verijuoksuin, ulko- ja punataudin asettamiseksi, kurkun huuhteeksi, siemenet vatsanvahvisteeksi, juuri hammastaudin lääkkeeksi.
Pl. media L. Nurmiratamo. (R98: soikkoratamo; rödkämpar.) -- Tähkä pitkulainen, lop. liereä, hyvin tihukukkainen; kodat 2-4-siemenisiä; lehdet puikeita, höyteitä, tav. 5-suonisia, ruodittomia; vana ed. -- ♃ 6, 7.
Maaniit. harv. (A.-K. St.-Kv.) Vana monin kerroin lehtiä pidempi; tähkä runsaan tuuman pituinen, pikkusormen paksuinen, vaaleanpunainen, hyvänhajuinen; ponnet m. valkeita vaaleanpunaisilla palhoilla.
Muist. -- Käyt. k. ed. Juurikeitteellä sanotaan keväthorkkia (vilutauteja) ja muitaki kuumetauteja parannetuksi.
Pl. lanceolata L . Suikea ratamo. (R98: heinäratamo; svartkämpar.) -- Tähkä pallo- tahi munanmoinen; kodat 2-siemenisiä; lehdet suikeita, harseasti nyhähampaisia, suippoja, ruodikkaita; vana kulmikas, juovainen. -- ♃ 5-7.
Kuiv. paik. (A.-K. St. H. S. Kv.) Lyhyillä, harmaanpunertavilla tähkillä, m. valkeilla ponsilla.
Muist. -- Edellisten laatuinen voimaltaan. Siemenistä saadaan hyvää jälää, jota sekoitetaan silmärohtoihin ja muihin sisäänotto-lääkkeisiin vatsureissa, kusetinvioissa, kuin myös kurkkuhuuhteisiin.
Pl. maritima L. Meriratamo. (R98: meriratamo; gulkämpar.) -- Tähkä pitkä, liereä kaljuilla, verhonpituisilla suojuksilla; kodat tav. 2-siemenisiä; lehdet möyheitä, tasasoukkia, kaljuja, kourumaisia; vana liereä. -- ♃ 7.
Merenrant. tav. (A.-U.-P. L. Kv. Lv.) Kellertävällä, tähkällä; lehdet rihmasoukkia -kynänpaksuisia, 1-5-suonisia, kannalta tao. villaisia; ponnet keltaisia.
Muist. -- Kaaliruuiksi keväillä sopiva.
Flora Fennica. Suomen Kasvio, 1866, kirjoittaneet Elias Lönnrot ja Th. Saelan.
