Quercus L. Tammi. Ek.

Qu. robur L. (R98: (metsä)tammi; ek.) -- Yhteinen hedelmäperä monin kerroin lehtiruotia pidempi; lehdet lyhytruotisia, pitkulaisia, tav. mutkaliuskaisia, pyöreämäisillä liuskoilla, kaljuja. -- ☽ 5.
Metsissä, niit. harv. (A.-Ke. St. H. Pe.) Iso puu, yksikesäisillä lehdillä, jotka juuri harvoin ovat liuskattomia ja m. suikeita. -- Qv. pedunculata Ehrh.
Muist. -- Kuori ja lehdet kovin jumoavaa vetävää laatua. Kuori, pienennettynä, ja punaviinassa liotettuna, käyt. revehtymiseen ja peräsuolen putoukseen ulkovoiteena. Tammenlehtiä sekoitetaan kulkutus-veteen kielen rampaudessa. Myös keitevettä käyt. sisällisissä verenjuoksuissa, ulko- ja punataudeissa, siltään tahi saunakukkain seassa.
Puulaji on soveliainta kaikista laivarakennuksiin, jonkatähden vanha laki sen määrää ruunun omaksi, laivaston ylläpitämiseksi. Myös puukalun tekoihin ja nikkaruksiin soveliasta.
Kuori on parhainta nahkan parkitukseen. Rautavihtrillin kera se painaa mustaa; johon hedelmä-verho on vielä m. voimallisempaa. Kaleppelit tammen lehdillä ovat erään höyntiäisen pesiä ja talvisijoja; ne kasvavat isommiksi ulkomaan tammissa. Tammenterhoja taidetaan käyttää kahvin asemesta joko siltään tahi tavallisten kahvipapuin lisäyksellä. Lasten rauhaisvikoihin, röhkätautiin, on terhokahvi hyvin terveellistä.
Kasv. hyvin kypsistä terhoista löyhään maahan. Katajamäissä se parhaiten menestyy; niituilla tukehuttaa muut lähelliset kasvit.

Flora Fennica. Suomen Kasvio, 1866, kirjoittaneet Elias Lönnrot ja Th. Saelan.