Salix L. Paju. Pil, Vide.

+ Puita t. isompia pensaskasveja, vähimmäksikin jalan pituisia ja pidempiä; norkkosuomut yhdenvärisesti vaalean-keltaisia; joka kukassa 2 mesinystyrää. Lehdet lop. kaljuja.

S. pentandra L. Halapaju. (R98: halava; jolster.) -- Heteitä 4 t. useampi *); kodat lop. lyhytperäisiä, kaljuja, lyhytvartaloisia **); lehdet pitkulaisia -vastopuikeita, suipukoita, hieno- ja tiheäsahaisia, kaljuja, nystyrä-ruotisia. -- ☽ 5, 6.
Metsäniit. tav. (E.-L. Lv.) Tav. 3-5 kyynärän korkuinen pensas, väl. jotenkin pitkä puu; lehdet selvän-vehreitä, kiiltäviä.
Muist. -- Kuorta käytetään vilutautia vasten. Otetaan 2- t. 3-vuotisista haaroista, ja annetaan 1, 2 teelusikallista kuivattuna ja pienennettynä, joka 3:mas tahi 4-jäs tiima väli-aikoina, sittekun ulostus-ainetta edeltäkäsin on tarpeeksi nautittu.
Siemenhaivenet tämän ja muiden pajulajien taidetaan koota ja käyttää puumulin asemesta. Lehdet painavat keltaista. Puu on sovelias lehtokujiksi ja pensas-aidoiksi. Kasv. helposti aaluvista.
*)Kun heteistä ei mitään mainita, on niitä aina kaksi.
**)Vartaloa sanotaan lyhyeksi, kun se on luotteja lyhempi, pitkäksi t. pitkäveteiseksi, ollessa niitä pidempi.

S. fragilis L. Salawa-paju. (R98: salava, piilipuu; knäckepil.) -- Heteitä 2, 1:llä sisä- ja 1:llä ulkonystyrällä kannassa; kodat ed.; norkot velttoja; lehdet suikeita, soukka- ja tav. vinopäisiä, sahalaitaisia, kaljuja, alta jäänkarvaisia. -- ☽ 5.
Rannoilla j. m. metsist. (A. T. U. St. H. S.) Puu tyveltä lojottavilla haaroilla ja oksilla, jotka ovat niin hauraat hangoista, että ne tuulessa helposti poikki taittuvat ja, veteen jouduttuaan, viedään toisialle ja juurittuvat rannoille; syksy-oksien korvakkeet herttapuolikkaita. On yleisesti viljelty pajupuu.
Muist. -- Kuori (oksista) käyt. vilutaudissa, kuin edellisestä sanottu on.
Lehto-kujina tievarsilla antaa se hyvän ja vilpeän varjon. Kasv. helposti maahan lyödyistä paksummista oksista vetisiin paikkoihin. Hedepuu tähän on soveliaampi, sillä emien haivenet ryöttävät kedon.

S. amygdalina L. Pohjanpaju. (R98: Salix triandra L., jokipaju; mandelpil.) -- Heteitä 3; kodat munanmoisia, peräkkäitä, kaljuja, m. vartalottomia; lehdet pitkulaisia - suikeita, suippoja, sahaisia, kaljuja, alta jäänkarvaisia. -- ☽ 5, 6.
Rant. harv. (P. Lv.) Puu t. tav. puumainen pensas; lehdet 2-3 tuuman pit., väl. tuumanlevyisiä, lyhytsuippoisia; korvakkeet puolihertakkeisia.

(S. myrtilloides, arbuscula).

++ Puita t. isompia pensaita; norkkosuomut ainakin päästä ruskeita; joka kukassa 1 mesinystyrä.

* Kodat perättömiä t. mesinystyrää lyhemmällä perällä; vartalo pitkäveteinen; lehdet vanhempinaki karvaisia (paitsi 8. acutifolia).

S. acutifolia Willd. Härmäpaju. (R98: Salix daphnoides Vill. ssp. acutifolia (Willd.) Ahlfv. (S. acutifolia Willd.), huurrepaju; spetsbladigt daggvide.) -- Norkot hyvin höyteitä; kodat kaljuja, pitkäveteisellä vartalolla; lehdet suikean-kaitaisia, sahalaitaisia; korvakkeet suikeita; oksien kuori härmäisen sinettävä. -- ☽ 5.
Hietamaissa, harv. (Ke.) Puu t. korkea pensas pienillä, veltoilla haaroilla; lehdet kummastaki päästä suippoisia. -- S. pruinosa Wimm.

S. Laestadiana Hn. Tuhkapaju. (R98: ei löydy. Salix caprea x lapponum.) -- Kodat lyhytperäisiä, harmaanhöyteitä; lehdet pitkulaisen-suikeita, tav. suippoja, harsusti epä-nyhälaitaisia, alta tiheästi harmaanhöyteitä, kiilottomia. -- ☽ 6.
Tunt. tienoilla, harv. (L.) Pidempi pensaskasvi, väl. puu; norkot pitkiä, m. sormenpaksuisia, sangen tiheä-kotaisia; lehdet tav. suippoja, molemmin puolin tiheästi hienohöyteisiä, etenkin alta harmaanvanukkeisia, mutta kiillottomia. -- S. canescens Fr.

S. lapponum L. Lapin paju. (R98: pohjanpaju; lappvide.) -- Kodat perättömiä, valkeavillaisia; lehdet soikeita -- suikeita, suippoja, tav. ehytlaitaisia, etenkin alta kiiltävästi valkean-höyteitä, laidat vähän alaskierteisiä. -- ☽ 5, 6. -- β elliptica: lehdet pitkänpyöreitä t. puikeita, suippoja.
Soissa, tav. (T.-L. Lv.) 2-4-kyynäräinen pensas, lop. 3 tuuman pituisilla, paksuilla lehdillä, toisintelevilla pitkäveteis-suikeista puikeisiin, muuttelehtavilla myös höyteydessä hamaan lähes kaljuihin. -- S. limosa Wg.

S. glauca L. Sinettäwä paju. (R98: tunturipaju; ripvide.) -- Kodat tav. perättömiä, villaisia, lyhytvartaloisia; norkkoperä lehdestävä; lehdet suikeita - leveän-soikeita, tylppäpäisiä, tav. ehyt- ja litteä-laitaisia, sileitä, pehmythöyteitä. -- ☽ 5, 6. -- β pallida: lehdet ehytlaitaisia, kaljuja, alta jäänkarvaisia. -- γ subnigricans: lehdet pitkulaisia t. suikeita, hienosahaisia, kuivaessa helposti mustenevia.
Tunturikasvi, tav. (P. L. Lv.; γ L.) Noin 2-kyynäräinen pensas, molemmin puolin valkean-höyteillä, harvoin kaljuilla lehdillä; vartalo lyhempi kuin muilla lajeilla tässä jaossa, tuskin luotteja pidempi.

S. lanata L. Willapaju. (R98: villapaju; ullvide.) -- Kodat m. perättömiä, kaljuja, pitkäveteisellä vartalolla; norkot perättömiä t. lyhyillä pienilehtisillä perillä; lehdet soikeita t. pyöreämäisiä, alta verkkomaisista kohosuonistansa epätasaisia. -- ☽ 6. -- β chrysantha: norkot höyteitä pitkistä, kullankeltaisista karvoista.
Tunturikasvi (L. Lv.) 2-4 jalan pituinen pensas, paksuilla ja leveillä lehdillä, jotka toisintelevat hyvin villaisista lähes kaljuihin, ja ovat alta vähiin koleita verkkosuonista; norkot haarain latvassa, paksuja ja harmaan- t. kellankarvaisia.

** Kodat pitkä- t. selväperäisiä (perä vähintäki 2 kertaa mesinystyrää pidempi); vartalo lyhyt t. puuttuva.

a - Lehdet, varsinkin nuorempina, kurttuisesti epätasaisia ja verkkosuonisia, us. harmaan-höyteitä.

S. caprea L. Raitapaju. (R98: raita; sälg.) -- Norkot tav. perättömiä ja lehdettömiä (Paitsi joitakuita harvoja suomumaisia lehdyköitä, jotka tav. ovat norkon tyvellä, tahi verhovat vanhempain norkkojen väl. pilkistynyttä perää.); kodat peräkkäitä, villaisia, lyhytvartaloisia; lehdet pitkulaisia -- vastopuikeita, suipukoita, lop. aaltolaitaisesti jurahampaisia t. sahaisia, päältä kaljuja, alta harmaanhöyteitä t. karvaisia; haarat kaljuja. -- ☽ 4, 5.
Metsäniit. (E. L. Lv.) Jokseenki piika puu, väl. pitkä pensas; lyhyt- ja paksunorkkoinen; oksat sileäkuorisia; korvakkeet kuin hanhenjalka.
Muist. -- Kuorta Lappalaiset käyttävät nahkain valmistukseen. Puulaji on kevyttä ja sitkeää, käyt. kaikellaisiin puukalu-töihin. Lehdet ovat sangen mieluisia eläimille.
Kasv. kauneiksi lehtokujiksi ja pensas-aidoiksi. Ei tukehuta ruohonkasvua.

S. cinerea L. Wesipaju. (R98: tuhkapaju; gråvide.) -- Norkot perättömiä, m. lehdettömiä; kodat peräkkäitä, villaisia, epävartaloisia; lehdet suikeita t. pitkulaisia, keskustalta t. niskalta leveämmät, lyhytsuippoisia, sahalaitaisia, päältä lienteitä, alta tav. harmaanhöyteitä; korvakkeet leveitä, m. munuamaisia; kukoistavaiset haarat vitsamaisia, höyteitä. -- ☽ 4, 5.
Rant., ojissa j. n. e. tav. (E.-L. Lv.) Pensas, ei paljon haarovilla, vitsamaisilla, pystöisillä oksilla; lehdet aalto-sahahampaisia; alta, m. valkeita; toisintelee ohukaisilla, molemmin puolin vehreillä lehdillä: var. virgultosa Fr. -- Väl. tuskin edellisestä lajista eroitettava.
Muist. -- Kuorta käyt. nahkain parkitukseen, oksia koreiksi, viikatteen-nieiksi j. n. e. On haitallinen suoniituilla, joilla pensastaa sangen paljon ja valloittaa ruohomaata; mutta hyödykäs hakamaissa, sillä eläimet syövät sen lehtiä.

S. aurita L. Wirpapaju. (R98: virpapaju; bindvide.) -- Norkot m. perättömiä ja lehdettömiä; kodat peräkkäitä, tav. höyteitä, epävartaloisia; lehdet vastopuikeita, lyhyellä, taaskääntöisellä päällä, m. ehytlaitaisia, lop. harsusti hienohampaisia, päältä lienteitä, alta tav. harmaanhöyteitä, epätasaisia. -- ☽ 4, 5.
Vetisillä metsäniit. tav. (E.-P. Kv.) 3-6-kyynäräinen pensas, ruskealla, m. kaljulla kuorella oksissa; leveillä, usein munuomaisilla korvakkeilla; lehdet toisintelevat paljon. -- S. cinerea Sv. B.

S. depressa L. Lanttopaju. (R98: Salix starkeana Willd. (S. livida Wahlenb., S. depressa auct.), ahopaju; ängsvide.) -- Kodat pitkäperäisiä, sangen lyhytvartaloisia, tav. silkkilienteitä; lehdet leveän-suikeita -soikeita, ehytlaitaisia t. harsusti nyhäsahaisia, tav. kaljuja, alta jäänkarvaisia. -- ☽ 5, 6. -- β cinerascens: lehdet isompia, harsu-lienteitä, päältä lop. kaljuja. -- γ livida: jalan pit. pensas ohuilla, m. läpikuultavilla lehdillä.
Kosteilla metsäniit. (E.-L. Lv.; β L. Lv.) 1-3 jalan pituinen pensas; norkot lyhyillä, kuta kuinki lehdestävillä perillä, väl. m. perättömiä. Ei mustene kuivaessa; toisintelee hyvin harvoin valmiilla siemenkodilla kaljuina.

b -- Lehdet aina sileitä, tav. soukkia, ehytlaitaisia, nuorempina silkkimäisiä (paitsi S. myrtilloides).

S. repens L. Räme-paju. (R98: hanhenpaju; krypvide.) -- Kodat pitkäperäisiä, pitkulaisia, lyhytvartaloisia; lehdet pitkulaisia -- soikeita, tav. ehytlaitaisia, nuorempina alta silkkimäisiä, lop. jäänkarvaisia. -- ☽ 4, 5.
Soissa (E.-P. Kv.) Matala pensas, haaroin ainoasti maasta kohoava; lehdet vanhempina us. ihan kaljuja, toisinnellen m. tasasoukista soikeisiin; ponnet keltaisia.

S. rosmarinifolia L. Hanhenpaju. (R98: kapealehtipaju; rosmarinvide.) -- Kodat lyhytperäisiä, suikeita, valkeanhöyteitä, lyhytvartaloisia; lehdet suikean-kaitaisia, ehytlaitaisia, alta silkkimäisiä, lop. kaljuja. -- ☽ 4, 5.
Kosteassa santam. harv. (A.-Ke. St. H. Pe. Kv.) Tuskin kyynäräinen pensas kynnenpituisilla, lyhytperäisillä norkoilla ja mustilla hede-ponsilla; lehdet hyvän tuuman pituisia, tuskin 2 linjan levyisiä. Luultavasti vaan edellisen toisintelo.

S. myrtilloides L. Juolukka-paju. (R98: juolukkapaju; odonvide.) -- Kokonaan kalju; kodat peräkkäitä, m. vartalottomia, lehdet pyöreän-soikeita t. pitkulaisia, lanttokantaisia, tylppiä, ehytlaitaisia, alta sinettäviä. -- ☽ 6.
Tunt. tien., niit. tav. (E.-L. Lv.) Kyynärän pit., kokonaan kalju pensas, ainoastaan norkkosuomuin päässä on tav. muutamia pitkiä karvoja; norkkoperät pitkiä, lehdestäviä; korvakkeet pieniä, puikeita t. ei ollenkaan.

*** Kodat pitkä- t. selväperäisiä, pitkäveteisellä t. pitkällä vartalolla; lehdet lop. kaljuja (paitsi S. versifolia).

S. versifolia Wg. Tunturi-paju. (R98: Salix lapponum x myrtilloides, S. x versifolia Wahlenb.)-- Kodat pitkä-peräisiä, tav. hienokarvaisia, pitkäveteisellä vartalolla; norkkoperä lehdestävä; lehdet suikean-pitkulaisia, viistosuippoisia, ehytlaitaisia, alta lienteitä, kohosuonisia, vähän alaskierteisillä laidoilla. -- ☽ 6.
Tunturikasvi, harv. (L. Lv.) Matala pensas 1-1 ½ tuuman pituisilla, etenkin alta lienteillä lehdillä; toisintelee kaljuilla kodilla.

S. nigricans Sm. Mustenewa paju. (R98: Salix myrsinifolia Salisb. (S. nigricans Sm.), mustuvapaju; svartvide.) -- Kodat munanmoisia, äimäsuippoja, norkkosuomuin pituisilla perillä ja pitkäveteisellä vartalolla; lehdet pitkulaisia - puikeita t. vastopuikeita. aaltoisesti sahalaitaisia, alta kohosuonisia ja lop. jäänkarvaisia; korvakkeet herttapuolikkaita. -- ☽ 5. -- β borealis Fr.: lehdet lop. isoja, soikeita t. puikeita; norkkoperät pitkäveteisiä, lehdestäviä.
Metsäniit. tav. (E.-L. Lv.; β L. Lv.) Pensas himeänvehreillä, kuivaessa m. aina mustenevilla lehdillä; toisintelee paljon, kaljuilla, karvahkoisilla ja villaisilla kodilla, kaljuilla ja höyteillä lehdillä j. n. e. -- S. phylicifolia Auctt.

S. phylicifolia L. Metsäpaju. (R98: kiiltopaju; grönvide.) -- Kodat selväperäisiä, hienokarvaisia, väl. kaljuja, jokseen pitkäveteisellä vartalolla; lehdet suikeita -- soikeita, nyhälaitaisia, kaljuja, alta jäänkarvaisia. -- ☽ 5, 6.
Rant., niit. j. m. tav. (T.-L. Lv.) 3-8 jalan pituinen pensas; lehdet päältä kiiltävästi vehreitä, eivät mustene kuivaessa: oksat tumman-ruskeita, kiiltäviä; kukkiminen, kuin edellisenki, lehden puhkeamisen aikana; korvakkeita tavataan hyvin harvoin, nekin juuri pienehköitä, pitkulaisia, hampaisia. -- S. bicolor Koch.

S. hastata L. Kemin paju. (R98: kalvaspaju; blekvide.) -- Kodat peräkkäitä, pitkulaisia, kaljuja, lyhyellä, luottien pituisella vartalolla; lehdet soikeita -pitkulaisia, nyhäsahaisia, kaljuja, alta jäänkarvaisia, verkkosuonisia. -- ☽ 5, 6.
Tunt. tienoilla j. m. (P. L. Lv.) 1-3-kyynäräinen pensas; lehdet toisintelevat suikeista puikeisiin ja herttamaisiin, ovat tankeita ja litteälaitaisia, eivätkä mustene kuivaessa; korvakkeet isoja, herttapuolikkaita, kulmalaitaisia; norkkoporät lehdestäviä. -- S. malifolia Sm.
Muist. -- Kuorta pitäisi ennen kaikkia koetettaa vilutaudissa.

+++ Hyvin matalia (harvoin yli ½- kyynäräisiä) pensaita, norkkosuomut k. ed. jaossa; mesinystyrää tav. 2.

S. myrsinites L. Mustikka-paju. (R98: lettopaju; glansvide.) -- Kodat m. perättömiä, höyteitä, pitkäveteisellä vartalolla; lehdet soikeita t. vastopuikeita, sahalaitaisia, verkkosuonisia, nuorempina pitkäkarvaisia, lop. kaljuja, molemmin puolin vehreitä ja kiiltäviä. -- ☽ 5, 6.
Tunt. (L. Lv.) 3-12-tuumainen, väl. kyynäräinen paksulehtinen pensas, tuumanpituisilla, paksuilla, pystyillä norkoilla, tav. oksain päässä.

S. arbuscula L. Kääpiöpaju. (R98: kääpiöpaju; risvide.) -- Kodat lienteitä, lyhytperäisiä, vähän pitkäveteisellä vartalolla; lehdet pitkulaisia - suikeita, keskeltä leveämpiä ja nyhäsahaisia, kaljuja, kiiltäviä, alta harmaanvehreitä. -- ☽ 5, 6.
Tunt. harv. (L. Lv.) Tav. 1-2-vaaksainen, joskus pidempiki; lehdet ½ - 1 tuuman pitkiä, päältä kiiltäviä, alta himeitä; norkot soukkia lyhyellä lehdestävällä, perällä.

S. polaris Wg. Rahkapaju. (R98: napapaju; polarvide.) -- Kodat m. perättömiä, munanmoisia, villaisia t. pehmytkarvaisia, pitkäveteisellä vartalolla; lehdet pyöreitä t. soikeita, ehytlaitaisia, kaljuja ja sileitä. -- ☽ 6, 7.
Tunturikasvi, harv. (L. Lv.) Ainoasti oksien lehdelliset ja kukalliset latvat näkyvissä maan päällä; lehdet sileämpiä, ei niin kurttusuonisia k. seuraavalla, väl. lovipäisiä.

S. herbacea L. Waiwaispaju. (R98: vaivaispaju; dvärgvide.) -- Kodat m. perättömiä, tav. kaljuja, lyhytvartaloisia; lehdet tav. m. kehrämäisiä, tylppä- t. lovipäisiä, kaljuja, nyhälaitaisia, verkkosuonisia, epätasaisia. -- ☽ 6, 7.
Tunturikasvi (L. Lv.) Kasvutapa kuin edellisellä, joka niinkuin tämäkin uskottavasti on kaikkein pienimpiä pensaskasveja.

S. reticulata L. Silmupaju. (R98: verkkolehtipaju; nätvide.) -- Kodat perättömiä, höyteitä, m. vartalottomia; lehdet m. kehrämäisiä t. pitkänpyöreähköitä, eheillä, alaskierteisillä laidoilla, alta valkeankarvaisia t. jäänharmaita, koleita verkontapaisten kohosuoniensa välillä. -- ☽ 6.
Tunturikasvi (L. Lv.) Kasvutapa m. kuin edellisilläki; paksulla varrella ja haaroilla, enemmältään maan alla; lehdet paksuja, tav. tuuman levyisiä, väl. vähän pitkulaisia, aina pyöreästi tylppäpäisiä.

(S. hastata, repens, rosmarinifolia.).

Flora Fennica. Suomen Kasvio, 1866, kirjoittaneet Elias Lönnrot ja Th. Saelan.