Senecio L. Peltowilla, Willakko. Boört.

SENECIO L. Peltowilla, Willakko. Boört.

+ Sädekukkaset pitkäveteisiä, suoraan ulospäisiä.

S. nemorensis L. Lehtowillakko. (R98: (?) Senecio fluviatilis Wallr. (S. nemorensis auct.), jokivillakko.) -- Huiskilo monikoppiloinen; kehto liereä, 3-5:llä m. saman pituisella, äimämäisellä lisäsuomulla; lehdet puikeita -- suikeita, sahahampaisia, aliset siipiruotisia; kuorusjyvät kaljuja. -- ♃ 8 kelt. k.
Mets. paik. harv. (Lv.) Jotenki pitkällä, juomuisella pystövarrella; sädekukkasia 7-9: Sen. octoglossus DC.

S. Jacobaea L. Jaakon willakko. (R98: jaakonvillakko; stånds.) -- Koppilot tiheässä röyhyssä pystöperäisiä; lehdet pehmeitä, isopäätöisesti parijakoisia, liuskat pääpuolelta levenneitä, pykä- ja hammaslaitaisia; kuorusjyvät kalseita. -- ♃ 7, 8 kelt. k.
Kuiv. paik. harv. (U.) Väl. 1 ½ kyynärän pit.; sädekukkaset väl. puuttuvia.
Muist. -- Kamsiatkassa syödään tätä kasvia, ehkä maistuu karvaalle. Käytettiin ennen lääkkeeksi punatautia ja kurkkuvikoja vasten.

++ Sädekukkaset lyhyitä, taaskierteisiä t. puuttuvia.

S. viscosus L. Tahmawillakko. (R98: tahmavillakko; klibbkorsört.) -- Koppilot pystyjä taaskierteisillä sädekukkasilla; lisäkehto tahmean kehdon keskustaan ulottuva; lehdet syvästi parihalkoisia, tahmeita. -- ☉ 7, 8 kelt. k.
Katuilla, harv. (U.) Koko kasvi tahmeakarvainen.

S. sylvaticus L. Ahowillakko. (R98: kalliovillakko; bergkorsört.) -- Pystöisillä koppiloilla, taaskierteisillä varsin lyhyillä säteillä; kehto lop. kalju ja paljon pidempi sen pohjalla olevaa, 3-5-lehtistä lisäkehtoa; lehdet parihalkoisia, nystylaitaisia. -- ☉ 7, 8 kelt. k.
Ahoilla, halmeissa (a. -- U. St.) Tav. parin vaaksan pit., nutturaisilla varrella ja lehdillä.

S. vulgaris L. Pihawillakko. (R98: peltovillakko; korsört.) -- Koppilot tiheäröyhyisiä, nuokkuvia, tav. säteettömiä; noin 10:llä mustapäisellä, vähän kehtopohjaa pidemmällä lisäkehtosuomuilla; lehdet sepokantaisia, parihalkoisia, terävähampaisia. -- ☉ 6-9 kelt. k.
Asuntopaik. yl. (E. P. Kv.) Noin 2-vaaksainen; varsi ja lehdet kaljuja; liuskat ristiin kääntyneitä.
Muist. -- Tämän niinkuin muidenki villakkoin siemeniä pienet linnut syövät haluisesti ja saavat niistä runsaasti ravintoa. Käytetään myös keltapaineeksi.

Flora Fennica. Suomen Kasvio, 1866, kirjoittaneet Elias Lönnrot ja Th. Saelan.