Wirmajuuri (Valeriana officinalis. L.)

On, warsinkin meren rantamilla, jotensakin yleinen maassamme, waikka sitä ei tawallisesti kaswa runsaammin. Se on noin 0,60 - 1,0 metrin korkuiseksi kaswawa ruohokaswi, jonka warsi on pystysuoraan kohenewa, ontto, haaraton ja uurteinen; kukat owat waalean punertawia ja muodistawat runsaskukkaisen, tasalatwaisen, kolmihaarukkaisen sarjawiuhkon. Parilehtiset warsilehdet owat kaukana toisistaan. Juurakosta, joka on hywin lyhyt ja tuskin parin sormen paksuinen, lähtee koko joukko hienompia, waaleita juuria. Näillä on omituinen, wäkewän sekainen haju ja imelän-kitkerä ryytimaku. -- Wirmajuuri kaswaa kosteilla niityillä, jokien ja järwien rannoilla, metsissä ja kiwisillä mäkirinteillä.

Kuiwemmilta paikoilta kerättyä juurta pidetään parempana. Otetaan syksyllä, puhdistetaan mullasta ilman että sitä huuhdellaan wedessä sekä ripustetaan heti siimespaikkaan kuiwamaan. Kuiwina owat juuret ruskeat ja pituudeltaan uurteisia ja haju on entistään wäkewämpi ja tuntuwampi. Säilytetään hywin suljetussa astiassa.

Maksetaan 1 mk. kilolta.

Neuwoja Lääkekaswien kokoojille, 1898, kirjoittanut Karl Th. Hällström.