Rakuuna - tutustumisen arvoinen yrtti.

Vähän kasvitiedettä

Rakuuna kuuluu asterikasvien heimoon, Asteraceae. Siitä on saatavilla 2 vaihtoehtoa: venäläinen rakuuna, voidaan kasvattaa siemenestä, Artemisia dracunculus var. inodora (ennen Artemisia dracunculoides), ja ranskalainen rakuuna, saadaan ainoastaan versosta tai juuresta, Artemisia dracunculus var. sativa.

Rakuunalla on useita lähisukulaisia, joita myös käytetään mausteena:

  • Artemisia abrotanum, aaprottimaruna, åbrodd,
  • Artemisia absinthium, koiruoho tai mali, äkta malört,
  • Artemisia maritima, merimaruna, strandmalört,
  • Artemisia vulgaris, pujo tai maruna, gråbo, jolle moni on allerginen.

Rakuuna muistuttaa ulkonäöltään pujoa, muuta kasvi on vihreä (eikä harmaa) ja lehdet ovat vähemmän liuskaisia. Rakuunan yläoksissa lehdet ovat ehjät.

Rakuunan tavoin voidaan käyttää yhtä kasvia joka ei ole edes lähisukua: samettikukkalaji Tagetes lucida:n lehdillä on ranskalaisen rakuunan hieno maku.

Kasvutapa, viljelyvaatimukset

Rakuuna kasvaa vähän niinkuin parsa: talveksi oksat kuivuvat ja kuolevat, ja lumen sulattua ei kestä kauankaan ennen kuin uudet versot ilmestyvät. Jos kasvin ympärillä haraa tai lapioi keväällä saattaa nuoret versot katketa.

Rakuunaa tarvitsee noin 40x40 cm suuren läntin vettä läpäisevää maata. Sitä ei saa lannoittaa liikaa, sillä kasvi heikkenee ja talvenkestävyys heikkenee. Aurinko on suotava. Korkeutta tulee 50-100 cm, ja venäläinen on ranskalaista ronskimpi. Ranskalainen rakuuna ei tahdo kestää suomen talvet, ja molempia lajeja voi talveksi ottaa sisään ruukkuun. Talven siitä saa tuoretta rakuuna, ja kevään tullen sitä voi laittaa takaisin maahan kasvamaan.

Ranskalaista rakuunaa pitää jakaa parin-kolmen vuoden välein, venäläinen sen kun paranee jos sen jättää omaan rauhaansa vuodesta toiseen.

Maku, säilöntä, käyttö

Makujen määrittely on vaikea, mutta tiedän että molemmat ovat hyvänmakuisia suolaisen ruoan mausteet. Ranskalaista rakuunaa pidetään yleensä paremman makuisena. Venäläisen rakuunan käytössä pitää olla varovainen, sillä ylisuuri annos tai liian pitkä maustamisaika saattavat muuttaa venäläisen rakuunan maun kitkeräksi.

Venäläistä rakuuna voi kuivattaa. Parturoi kasvista kaksi kolmasosaa matalaksi (10 cm:ksi) heinäkuussa, hyvällä kasvupaikalla voit leikata uudestaan syyskuussa. Kuivata versot nippuina alle 40°C. Laita purkkeihin heti kun ne ovat rutikuivia.

Ranskalaista rakuunaa suositellaan käytettäväksi tuoreena, sillä kuivaus hävittää osan hienosta aromista. Molempien aromit pysyvät hyvin viinietikassa. Rakuuna-viinietikalla voit maustaa mm. salaatit, sinapit ja marinadit. Keitoissa sen maku sensijaan on liian voimakas. Löysin roppakaupalla ohjeita rakuuna-viinietikan tekemiseen:

Nopeatekoinen rakuuna-viinietikka

Kerää rakuunan oksia ennen kukintaa kuivalla säällä, poimi lehdet oksilta ja anna niiden nuutua hieman. Täytä leveäsuinen pullo näillä lehdillä, kaada valkoviinietikkaa päälle, anna olla joitakin tunteja ja siivilöi. Pulloita, säilytä pimeässä ja viileässä.

Helppotekoinen rakuuna-viinietikka

5 dl valkoviinietikka, 2x2 suurta rakuunan oksaa

Laita 2 oksaa pulloon, täytä viinietikkalla. Anna olla auringossa 2 viikkoa. Laita 2 uutta oksaa pulloon koristeeksi ja käytä.

Rakuuna-viinietikka

Leikkaa rakuunan lehtiä mahdollisimman hienoiksi tummaan lasitölkkiin tai pulloon ja kaada viinietikkaa päälle. Sulje pullo. Anna olla lämpimässä tai auringossa 2 viikkoa: aurinko haalistuttaa, pimeässä etikka tummenee. Siivilöi.

Rakuuna-viinietikka tillillä

500 dl valkoviinietikka, 3-4 rkl rakuunanlehtiä, 1 rkl tillin siemeniä, 6-8 pientä kuorittua salottisipulia, suolaa, pippuria.

Kaada kaikki ainekset pulloon. Anna olla auringossa 3-4 viikkoa, siivilöi, pulloita.

Rakuuna-viinietikka hunajalla

ranskan rakuunan, rosmariinin ja kyntelin (Satureja sp.) oksia, 1 l valkoviini- tai omenaviinietikka, 1 rkl hunajaa.

Täytä lasipullo tai purkki oksilla, tai riivi oksilta lehdet ja laita vain niitä. Sekoita hunaja viinietikkaan ja kaada seos yrttien päälle. Sulje pullo/purkki ja laita aurinkoiseen ikkunaan 2-3 viikkoa. Ravistele välillä. Siivilöi, kaada puhtaisiin pulloihin. Laita pulloon vielä koristeeksi jonkin yrtin oksa.

Jos et löydä ranskalaista rakuunaa voit käyttää tähän venäläistäkin. Maustekirveli (Anthriscus cerefolium) täydentää venäläisen rakuunan makua.

Rakuuna kuivattuna tai tuoreena

Tuore tai kuivattu rakuuna maustaa salaatit, keitot, kastikkeet, munakkaat, marinadit; sienet, parsat, tomaatit, lantut, uuniperunat, kurkut, kurpitsat, kukkakaalit; kasvisliemet, yrttivoit, sinapit; jauhelihat, maksaa, kananpoikia ja kalaa. Lisäksi se maistuu voileivän päällä.

Rakuuna on määrävä mauste kuuluisissa bearnaise- ja hollandaise-kastikkeissa. Rakuunavoi on erinomainen keitettyjen vihannesten kanssa.

Rakuuna on myös osa kuuluisasta ranskalaisesta maustesekoituksesta Fines herbes:

Fines Herbes

4 rkl tuoretta persiljaa, 2 rkl tuoretta ruohosipulia, 2 rkl tuoretta kirveliä, 2 tl tuoretta rakuuna.

Hienonna, sekoita, käytä heti.

Henriette Kress

(julkaistu Hyötykasviyhdistyksen Pähkylässä 2/1994)