Kevään nautinnot.

Päivät pitenevät, ja luonto herää - on kevätkuurin aika. Kevätkuuri virkistää, puhdistaa ja vahvistaa. 4-6 viikkoisen kevätkuurin aikana juodaan vaikka näistä kasveista tehtyä yrttiteetä: voikukka, koivun lehdet (muista pyytää maanomistajan lupaa jos keräät koivunlehtiä), mustaherukan silmut tai lehdet, poimulehti, vadelman lehdet, vuohenputki, peltokorte, nokkonen ja maitohorsma. Voit myös kerätä mesiangervon lehtiä, mutta niitten maku on aika vahva joten älä laita niitä liikaa sekoituksiisi. Kevätkuurin teho on parhaimmillaan jos itse keräät tarvitsemasi yrtit.

Kevätkuuritee

5-8 ruokalusikallista silputtuja tuoreita yrttejä
1 l kiehuvaa vettä

Kaada vesi yrtin päälle, anna hautua 5-10 minuuttia, siivilöi. Juo kuppi kuumana ja loput päivän mittaan. Tai tee pienemmissä erissä ja juo kuumana päivän mittaan.

Yrttien keruuseen menee noin puoli tuntia päivässä. Keruun aikana on mielenkiintoista katsoa montako erilaista lintua jo laulavat, tai huomata mitkä hyönteiset ovat miten aikaisin liikkeella.

Muutenkin voit käyttää elinvoimaisia kasveja ruokapöytään. Voikukan lehtiä lisätään salaatteihin. Pieniä kukkanuppuja (ne löytyvät lehtiruusukkeen keskiosassa) tai pestyjä hienonnettuja juuria voidaan paistaa rapeiksi esimerkiksi leipäkuutioiden kanssa. Ja voikukan lehtiä voidaan ryöpätä ja syödä pinaatin tavoin. Ryöppäys poistaa osan kitkeryydestä, mutta samalla poistuu myös osa mineraaleista ja hivenaineista.

Maitohorsmaa kuuluu myös kevätvihanneksiin. Kerää sitä noin 20 senttisenä versona ja leikkaa pehmeät latvat salaattiin tai valmista niitä pinaatin tavoin. Maitohorsmaa tunnistaa siinä vaiheessa siitä että sen lehdet kiertävät vartta ylöspäin, ja sen varsi on usein punertava.

Vuohenputken nuoria lehtiä kannattaa kerätä kun ne ovat vielä supussa. Maku on aika vahva, mutta pinaatin tavoin valmistettu ja hyvällä kastikkeella tarjottu se on toisten mielestä lyömätön makuelämys. Itse en ole vieläkään tottunut vuohenputken makuun.

Nokkonen on parhaimpia villivihanneksiamme, ja valmistan siitä useinkin pinaatintapaista vihannesta. Helpoiten se käy kun ensin ryöppää, sitten nostaa nokkoset leikkuulaudalle ja hienontaa niitä, ja sen jälkeen laskee niitä takaisin pataan. Hyvä lisä on esimerkiksi silputtu sipuli, ja hyvät nokkosen mausteet ovat suola, muskottipähkinä ja pippuri. Vielä voinokare kulhoon ja annos on valmis nautittavaksi. Pikkulikkana tein kerran nokkossalaattiakin -- kukaan muu ei sitä syönyt, enkä ole tehnyt toiste. Elämys oli ikimuistoinen, ja erittäin kutiava.

Henriette Kress
yrttiterapeutti

(julkaistu Suomen Luonto -lehdessä 04/2000)