Rubus L. Watukka. Hallon, Hjortron etc.

+ Varsi puutava.

R. idaeus L. Waaran-watukka. Hallon. (R98: vadelma, vattu; hallon) -- Varsi pysty, sukapiikkinen; aliset lehdet tav. 2-parisia, yliset (väl. kaikkiki) 3-sormisia t. yksikertaisia; lehdykät alta tav. valkeita; terälehdet pitkulaisia, pystyjä. -- ☽ 6, 7 valk. k.
Mäkimaissa, kiviraunioissa, tav. (E.-L. Lv.) Toisintelee kaikilla lehdillä 3-sormisina ja pitkulaisilla t. pyöreämäisillä, jonkun kerran yhdeksi yhtyneillä lehdyköillä; marjat punaisia, harvoin valkeita: Vaderma, Vaaran, Vattu.
Muist. -- Vaaran-siirappia saadaan marjamehusta ja samasta verrasta sokuria. Hyvää ja terveellistä sekoittaa kuumataudin juomiin. Kukat hyvin sopivia hiestyttäväksi teeksi vilustumisessa ja moninaisissa muissa kohtaamissa. Marjoista taidetaan myös viiniä valmistaa. Antavat hyvän maun paloviinalle, oluelle, etikalle j. n. e.

R. caesius L. Siniwatukka. (R98: sinivatukka; blåhallon.) -- Varsi rento, liereä, kalju, tav. sinettävä, lyhyillä ja soukilla, suorilla piikeillä; lehdet 3-sormisia; lehdykät ohukaisia, puikeita, alta tav. lienteitä ja hiukan vaalahtavia; röyhy toiskertainen, vähän karvainen; terälehdet leveän-vastopuikeita. -- ☽ 6, 7 valk. k.
Kivisissä paik. harv. (A. U.) Varsi saa. joskus hyvin hyötyisissä varjopaikoissa 5-sormiset lehdet; röyhyhaarat väl. piikilliset t. nystykarvaiset; hedelmä sinettävä.
Muist. -- Käyt. kuin edellinenki.

++ Varsi ruohomainen.

R. saxatilis L. Lilluwatukka. Jungfrubär. (R98: lillukka; stenhallon, stenbär.) -- Varsi karhea, monikukkainen, suikertavilla lonkeroilla; kukkaperät harvoin kukkaa pidemmät; terälehdet suikeita, ei paljon verhoa pidemmät, varsilehdet 3-sormisia; hedelmänä muutamia, ei paljon yhtenäisiä kivihedelmyksiä. -- ♃ 6 valk. k.
Kivisissä metsälehdoissa, tav. (E. -L. Lv.) Hillukka isoilla, punaisilla kivihedelmyksillä.

R. castoreus Laest. Lapin watukka. (R98: Rubus x castoreus Laest. (R. arcticus x saxatilis), mesilillukka.) -- Varsi harvakukkainen, tav. karhea ja lonkeroton; kukkaperät pitkäveteisiä; terälehdet monin kerroin verhoa pidemmät; varsilehdet 3-sormisia; hillukassa 5-7 kivihedelmystä. -- ♃ 6, 7 pun. k.
Virtain ja puroin äyräissä, harv. (L.) Edellisen ja seuraavan välimuoto; marjat hapahkoita.

R. arcticus L. Maaran-watukka. Åkerbär. (R98: mesimarja; åkerbär.) -- Varsi 1-3-kukkainen, piikitön ja lonkeroton; terälehdet m. vastopuikeita, pitkäveteisiä; varsilehdet 3-sormisia, tylppäsahaisia; hillukassa monilukuisia kivihedelmyksiä. -- ♃ 6 pun. k.
Palomaissa, ojareunoilla j. n. e. (E. -L. Lv.) Marjat mustanpunaisia, hapahkan ryytimäisiä. Maamuuramia, Mesimarjoja.
Muist. -- Marjat hillottuna sokurin kera ovat oivallisia vahvistamaan ja virvottamaan kuumetaudissa.
Käyt. marjahilloksi; lisäävät viinille sekä voimaa että makua. Ovat makunsa ja hajunsa suhteen etevimpiä kaikista Europan metsäkasvoisista marjoista. Näistä taidettaisiin parhaimpia viinejä valmistaa Pohjanmailla.
Ist. ryytimaihin juurivesoilla tahi nuorilla taimilla varjoon. Pitää lumella ja havun-oksilla peitettämän pitkälle kevättä kun eivät kärsi yö-halloja.

R. chamaemorus L. Muuran-watukka. Hjortron. (R98: muurain, hilla, lakka; hjortron.) -- Kaksikotinen; varsi 1-kukkainen; lehdet yksikertaisia, m. munuamaisia, 5-7-liuskaisia. -- ♃ 6 valk. k.
Metsäsoissa (E.-L. Lv.) Toisintelee 4-lukuisilla kehäosilla; marjat punaisia, lop. keltaisia: Suomuuramia.
Muist. -- Marjat luettiin ennen veren-selvittäviin lääkkeisin, vilvoittavat kuumetaudeissa ja käytettiin punataudissa, kerpukissa, keuhkotaudissa j. m. Hilloksi otetaan puhdistettuja epäkypsiä marjoja, jotka sekoitetaan kypsyneistä marjoista siirapin paksuiseksi edeltäkäsin keitettyyn liemeen.

Flora Fennica. Suomen Kasvio, 1866, kirjoittaneet Elias Lönnrot ja Th. Saelan.