Rosa L. Ruusu. Törnros.
+ Piikit koukeroisia.
R. canina L. Orjanruusu. (R98: Rosa canina L. (R. caniniformis auct., R. corymbifera Borkh., R. plumbea auct.), koiranruusu; stenros.) -- Piikit tasamukaisia, koukeroisia; hedelmät puikeita pitkulaisia, perineen kaljuja; lehdykät 2-3-parisia, soikeita suikeita, sahalaitaisia. -- ☽ 6, 7 pun. t. valk. k.
Mäkimaissa j. m. tav. (A.-K. St. H. Pe.) Lehdykät toi sint. muin kiiltävinä: var. nitida, muin sinertävinä, himeinä: var. opaca.
Muist. -- Hedelmästä valmistetaan lientä jähdyttäväksi ja janon-sammuttavaksi juomaksi kuumetaudeissa. Ne kelpaavat myös tavallisiin ruokakeittoihin ja marjahilloksi. Taikka kuivataan ne, jauhetaan ja laitetaan velliksi, leiväksi j. n. e.
R. dumetorum Thuill. Mäkiruusu. (R98: ei löydy.) -- Lehdykät lienteitä; hedelmät pitkänpalleroisia; muuten k. ed. -- ☽ 6, 7 pun. t. vaalak. k.
Mäkimaissa (A. U. Ke. St. H.) Epäilemättä vaan edellisen toisintelo. -- R. collina Wg. Piikit suoria, ehkä välistä vähän alaskaarevia t. epäkäyriä.
R. tomentosa Sm. Ahoruusu. (R98: Rosa sherardii Davies (R. tomentosa Sm.), okaruusu; luddros.) -- Piikit suoria; hedelmät pitkänpalleroisia t. soikeita, nystykarvaisilla perillä; lehdykät k. ed., soikeita t. puikean-suikeita. -- ☽ 6, 7 pun. t. valk. k.
Niittumäissä, harv. (A. U.) Pidempi pensas, vähän pitkulaisilla, kovemmilla ja myöhäkypsyisemmillä, hedelmillä, k. seur.; verholiuskat parijakoismmat ja siirottavaminat, muin pysyviä kypsymiseen, muin ennen menehtyviä. Tämä ja seur. laji usein tuskin eroitettavia, jos ei kypsyneistä hedelmistä; lehdykät molemmilla toissahaisia.
++ Piikit suoria, ehkä välistä vähän alaskaarevia t. epäkäyriä.
R. mollissima Fr. Iharuusu. (R98: Rosa mollis Sm. (R. villosa auct.), iharuusu; hartsros.)-- Piikit suoria; hedelmät palleroisia, pystyjä, nystykarvaisilla perillä; lehdykät 2-3-parisia, soikeita -pyöreämäisiä. -- ☽ 6, 7 pun. t. valk. k.
Niittumäissä j. m. (A. U.) Matala pensas, us. tylppäpäisiä; epätasaisilla, lehdillä, palleroisilla t. vähiin litteämäisillä hedelmillä, jotka syyskuun puolivälissä kypsyvät; lähentyvillä, hiukan liuskaisilla, pysyvillä verholehdillä päässänsä.
R. cinnamomea L. Nurmiruusu. (R98: Rosa majalis Herrm. (R. cinnamomea L.), metsäruusu; kanelros.) -- Piikit suoria; hedelmät palleroisia, perineen kaljuja; lehdykät 2-3-parisia, pyöreänpitkulaisia -vastopuikeita, enimm. tylppäpäisiä, yksikertaisesti sahalaitaisia, alta harmaanvalkeita ja tav. höyteitä. -- ☽ 6 pun. k.
Niit., metsämäissä (E.-L. Lv.) Lehdykät välistä suippoja, etenkin ylisemmät; korvaketten liitteessä m. aina 2 piikkiä, hedelmät pieniä ja pehmeitä, tulipunaisia. -- R. majalis Retz. R. cinerea Sw. R. spinosissima Wg.
R. karelica Fr. Karjalan ruusu. (R98: Rosa acicularis Lind., karjalanruusu; finnros.) -- Rungossa tiheältä suoria piikkejä ja sukasia; hedelmät pitkulaisia, vinoisia, perineen ylempää nystykarvaisia; lehdykät 2-3-parisia, pitkulaisia -- puikeita, yksikertaisesti sahalaitaisia, harsukarvaisia; alta harmaahkoita. -- ☽ 6 pun. k.
Mäkimaissa, harv. (U. H. S. K. Kp. Kv. L.) Verholiuskat tyveltä nystykarvaisia, kokonaisia, ehk' ei ehytlaitaisia.
Flora Fennica. Suomen Kasvio, 1866, kirjoittaneet Elias Lönnrot ja Th. Saelan.
