Timjamit - tutustumisen arvoisia yrttejä.

Vähän kasvitiedettä

Timjamit eli ajuruohot (latina: Thymus sp., svenska: timjan) kuuluvat huulikukkaiskasvien heimoon, Lamiaceae (Labiatae). Suomesta löytyy villinä nurmiajuruoho ja kangasajuruoho.

Timjamilajeja ja -lajikkeita on useita satoja, joista suurin osa on kotoisin Euroopasta tai Aasiasta. Yleensä timjami on pieni varpu tai rönsyilevä, matoksi leviävä, monivuotinen, tuoksuva kasvi, jolla on pieniä vastakkaisia lehtiä, ja jolle paras kasvupaikka on kuiva, kalkkirikas, hiekkainen ja aurinkoinen. Eri timjamilajit voivat maistua hyvin erilaiselle, samalla tavalla kuin minttulajeissa ja meiramilajeissa on makueroja.

Alla pieni luettelo eri timjameista:

Thymus fragrantissimus, monivuotinen, korkeus 30 cm, kasvutapa kiinteä, vaaleanpunaisia kukkia, lehdet harmaat, neulamaiset. Hedelmäinen maku muistuttaa hieman appelsiinia. Voidaan käyttää mausteena jälkiruokiin tai yrttiteehen.

Thymus herba-barona, monivuotinen, korkeus 15 cm, kasvutapa rönsyilevä tai roikkuva, kukkii runsaasti. Maku mausteinen, kuminan ja timjamin väliin; Englannissa tätä käytetään lihamausteena, mutta se on hyvä sellaisenaan voileivän lisänä. Kotoisin Korsikasta / Sardiniasta.

-- var. citriodorus, monivuotinen, korkeus 10 cm, kasvutapa rönsyilevä tai roikkuva, lehdet tosi pieniä, tuoksuu hyvin vahvasti sitruunalle. Ei kuki niin paljon kuin muut timjamit.

Thymus praecox, matala, kasvaa 'matoksi', kukinnot valkoiset tai vaaleanpunaiset.

-- arcticus, harmaa-ajuruoho (gråtimjan), matala, rönsyilevä, tuoksu ja maku muskottipähkinän tapainen.

Thymus pseudolanuginosus, matala, kasvaa 'matoksi', kukinnot vaaleanpunaiset, lehdet karvan peitossa. Maku ja tuoksu olematon.

Thymus pulegioides, nurmiajuruoho (stortimjan) (ennen T. chamaedrys ja T. serpyllum subsp. chamaedrys), monivuotinen, korkeus 20 cm, rönsyilevä, kukinnot vaaleanpunaiset, tuoksu vahva. Löytyy harvinaisena tulokkaana Länsi-Suomesta.

-- 'Lemon', vahva sitruunan tuoksu.

-- 'Doone Valley', sitruunan tuoksuinen ja -makuinen timjami, ei kestä talvea.

Thymus serpyllum, kangasajuruoho (backtimjan), monivuotinen, korkeus 10 cm, rönsyilevä, kasvaa 'matoksi', lehdet pienet (mutta suuremmat kuin tarha-ajuruoholla, T. vulgaris), tummanvihreät, tuoksuvat, kukat tummanpunaiset tai tummanvioletit, joskus vaaleanpunaiset. Siemenistä kasvaa aivan eri makuisia timjameja; paremmasta päästä löytyy mm. ruusu, muskotti, sitruuna tai timjami. Villinä yleinen Etelä-Suomen hiekkakankailla, kallioilla, ja hiekkaisilla jokivarsilla, pohjoisempana harvinaisempana.

Thymus thracicus, monivuotinen, matala, kasvaa 'matoksi', kukinnot laventelinsiniset. Tuoksu laventelimainen.

Thymus vulgaris, tarha-ajuruoho, timjami (kryddtimjan), monivuotinen, hallanarka, korkeus 15-30 cm, kukinnot vaaleanvioletit tai punaiset, kotoisin Välimeren länsiosasta. Tätä löytyy keittiön maustehyllyltä nimellä 'Timjami'.

-- 'French Summer', ranskalainen timjami, kesä-timjami, korkeus 30 cm, lehdet kapeat, hieman hopeiset, ei kestä hallaa. Tästä lajikkeesta löytyy harmaa- ja hopealehtiset versiot.

-- 'German Winter', saksalainen timjami, talvi-timjami, korkeus 30 cm, lehdet leveät, maku ei niin hyvä kuin ranskalainen, mutta kestää paremmin hallaa.

-- 'Argenteus', korkeus 30 cm, muistuttaa sitruunatimjamia, mutta maku on aidon timjamin ja lehdet ovat valkoläikkäisiä.

Thymus x citriodorus, sitruuna-ajuruoho (citrontimjan), T. pulegioides x T. vulgaris, korkeus 30 cm, varpumainen, kukinnot vaaleanpunaiset, lehdet tummanvihreät, sitruunan tuoksu ja maku. Kestää varjoa paremmin kuin muut timjamit; voidaan kasvattaa sisällä.

-- 'Aureus', korkeus 30 cm, lehtien reunoilla keltaisia läikkiä, maku hieno sitruunamainen.

-- 'Variegatus', lehtien reunoilla valkoisia läikkiä. Tarvitsee enemmän valoa kuin sellaiset kasvit joilla on lehdet kokonaan vihreänä. Tämä lajike tehtiin aikoinaan jekkuna 'Aureus' -lajikkeesta.

Timjamin makua antavaa ainetta, thymolia, löytyy myös seuraavista kasveista, joilla ei muuten ole paljonkaan yhteistä timjamin kanssa:

Monarda punctata (väriminttulaji), Cunila mariana, Mosla japonica, Origanum hirtum (meiramilaji), Ocimum viride (basilikalaji), Satureja thymbra (kyntelilaji).

Kasvutapa, viljelyvaatimukset

Timjamien siemenet esikasvatetaan keväällä. Siemeniä saa peittää vaan ohuesti, koska ne tarvitsevat valoa itääkseen. Itääminen kestää 10-15 päivää. Kesäkuussa pienet timjamit voi siirtää valoisaan, tuulelta suojaisaan, hiekkaiseen tai kiviseen paikkaan puutarhassa; voit lisätä kalkkia ennen istutusta. Olen pitänyt timjamia sisäkasvina, mutta se kuolee yleensä talvella valon puutteeseen tai kesällä sisään tulleisiin ötököihin. Parvekkeella sen pitäisi menestyä hyvin. Timjami vaatii talveksi joko kuusenoksasuojaa tai siirtoa talvipuutarhaan.

Timjamista saa kolmen vuoden välein lisää kasveja jakaamalla sitä keväällä; jaetut kasvit pitää istuttaa toiseen paikkaan ja hieman syvemmälle kuin entisellä kasvupaikalla. Muita lisääntymistapoja on pistokkaiden ottaminen, ja siemeniä saa runsaasti jos pölyttäjiä on lähistössä (hyvä mehiläiskasvi!).

Lannoita keväällä kompostilla, ja kastele kuivalla säällä, jotta kasvu ei pysähtyisi - muuten et saakaan maustetta keittiöösi.

Historia

Vanhan Englantilaisen tavan mukaan tyttö joka pitää kangasajuruohoa liivissä etsii poikakaveria; ja ujo poika joka juo tarpeeksi kangasajuruohon teetä uskaltaa lähestyä tätä tyttöä. Roomalaiset taas käyttivät kangasajuruohoteetä lääkkeenä melankoliaan.

Egyptissä timjamia kuvattiin 16-luvulla e.K. nimellä tham; tuoksunsa ja antiseptisen vaikutuksensa ansiosta kasvia käytettiin siellä muumioiden säilömiseen. Kreikkalaiset lääkärit tunsivat kasvin nimellä thymon (thymos = voima), ja roomalaisille se oli thymus.

Sato ja säilöntä

Kasvin kukkivat osat leikataan kukinnan alussa; puutuneet varret saavat jäädä kasvamaan. Keskellä päivää kasvissa on eniten vaikuttavia aineita (lääkekäyttöön) ja aromiaineita (maustekäyttöön), joten tämä on paras sadonkorjuu-aika.

Timjamit kuivataan varjossa tai kuivurissa alle 40 °C, jonka jälkeen irroitetaan lehdet ja kukat varsista. Säilytys tiiviissä astiassa valosta suojassa, mieluiten viileässä paikassa. Keittiökäyttöön voit kuivattaa timjamit kimppuina, joista tarvittaessa otat kuivattua maustetta suoraan pataan. Paistiin ja uuniruokiin voit ottaa kokonaisia oksia.

Keittiöön voit ottaa tuoreita timjamilehtiä koko kasvukauden aikana.

Käyttö

Periaatteessa voit käyttää kaikki timjamille maistuvat lajit samalla tavalla. Muista vaan ottaa vähän enemmän kuivattua yrttiä jos laji ei ole tarha-ajuruoho.

Keittiössä timjamia käytetään eniten mausteena. Omissa ruoissa timjamia löytyy melkein aina, varsinkin peruna- ja sieniruoissa. Katsotaan mitä kirjat ehdottavat: mausteena keittoihin (kinkku-, simpukka-, vihannes-, minestrone-), kastikkeisiin (spagetti-, tomaatti-, voi-, grilli-), kalaan (keitetty, grillattu, uunissa paistettu, paistettu), munakkaaseen, lihaan (possu, lammas, härkä, vasikka, kana, jauheliha, makkara), ja vihanneksiin (tomaatti, papu, peruna, sieni, munakoiso, kesäkurpitsa). Eiköhän ole aika kattava luettelo keittiön mahdollisuuksista. Eipäs - timjamia lisätään myös yrttilikööreihin, ja olen joskus maistanut sitruunatimjamia jäätelöannoksen koristeena - nam!

Ranskalaiset pitävät timjamista niin paljon että se kuuluu Bouquet Garni - kimppuun: 2 oksaa persiljaa, ½ laakerinlehti, ja 1 oksa tuoretta timjamia tai ⅓ tl kuivattua timjamia. Voit joko sitoa kimppuun tai pitää kangaspussissa; näin voit helposti poistaa yrtit ja saat siten makua muttei itse yrttiä ruokaasi.

Timjamihunajaa

'Oikeata' timjamihunajaa saat tietenkin vain timjamipellon vieressä olevasta mehiläispesästä. Tätä pidetään joissakin piireissä parhaana hunajana - en väitä vastaankaan, vaikka olen kuullut tuon melkein jokaikisesta maustekasvista... Tämä hunaja auttaa yskään, alakuloisuuteen, unettomuuteen ja tepsii jopa painajaisiin. Eli ruokalusikallinen timjamihunajaa ennen nukkumaanmenoa, ja yörauha on taattu - jollei naapurit innostu riehu...

Voit tehdä samanmakuista ainetta keinotekoisestikin:

Timjamisiirappia

5 dl kiehuvaa vettä
30 g kuivattua timjamia
2 dl hunajaa
Kaada vesi timjamin päälle, anna hautua kunnes neste on jäähtynyt. Siivilöi, lisää hunajaa. Sekoita kunnes hunaja on täysin sulanut nesteeseen.
Ruokalusikallinen tai pari päivässä auttaa terävään yskään ja kurkkukipuun.

Jotkut parhaimmista ja turvallisimmista apteekin yskänlääkkeistä eivät olekaan muuta kun timjamia sokeriliemessä...

Timjamitee

on vielä parempi tapa nauttia timjamista. Tähän tarvitset:
1 tl kuivattua timjamia
2 dl kiehuvaa vettä
Kaada vesi yrtin päälle, anna hautua 3 min., siivilöi. Makeuta hunajalla, varsinkin jos juot tätä teetä yskään; jos juot vatsateenä jätä makeutusaineet pois.

Jos makeutat hunajalla ja maustat ripauksella suolaa, voit juoda tätä teetä (varsin kangasajuruohosta tehtynä) juhlien jälkeen, jotta pääsisit jyvälle ja hyvin petiin. Aamulla se hellittää päänsärkyä ja rauhoittaa vatsaa.

Tee tepsii muuhunkin kuin krapulaan; voit käyttää sitä siirapin tai hunajan tavoin yskään, kurkkukipuun, alakuloisuuteen, ilmavaivoihin, ripuliin, ja kuumeiselle hikeä ajamaan. Sen lisäksi se on hyvä pääsärkyyn, hermostuneisuuteen ja unettomuuteen, ja estää vielä painajaisiakin.

Virkistävä kylpy

100 g kuivattua yrttiä
2 l vettä
Kiehauta timjamit vedessä, anna hautua 5 min., siivilöi. Kaada neste kylpyveteen.
Lähetä perheesi flunssapotilaat ja yskijät kuumaan kylpyyn noin 10 minuutiksi. Astmaatikot ja reumaatikotkin virkistyvät tässä.

Ja lopuksi sekoitetaan timjamia muihin yrtteihin, ja saadaan ihanaa liinavaatekaapin ovenavaustuoksua (ja lakananvaihto-iloa kaupan päälle, kun lakanatkin tuoksuvat):

Yrttityyny

Yrttityynyä voit käyttää liinakaapissa, tai petissä ison tyynyliinasi tai tyynysi alle. Tarvitset silkkiä tai puuvillaa, ja noin 250 g hienoksi leikattuja kuivattuja yrttejä. Voit ottaa mm. timjamia, meiramia, laventelia, rosmariinia, melissaa, ruusun terälehtiä (ei myrkytettyjä!) tai humalan käpyjä. Sekoita nenällesi sopivaksi. Voit lisätä uusia yrttejä kun vanhojen tuoksu haihtuu.

Yrttisuola

10 osaa tuoretta persiljaa, 10 osaa tuoretta ruohosipulia, 2 osaa tuoretta tilliä, 1 osa tuoretta timjamia, ¼ osa tuoretta laakerinlehteä. Hienonna yrtit, levitä ohut kerros lasipurkin pohjaan, lisää ohut kerros suolaa, lisää yrttejä, sitten suolaa, jne., lopuksi ohut kerros suolaa. Sulje tiiviisti ja säilytä jääkaapissa.

Henriette Kress

(julkaistu Hyötykasviyhdistyksen Pähkylässä 1/1995)