Corydalis solida (Mill.) Sw., Täyteinen kiurunkannus. †

Corydalis bulbosa DC, Corydalis digitala Pers.
Corydalis < korydallis (kr) == töyhtöleivonen; solida (lat) = luja (varsimukula täyteinen).

Monivuotinen, 15—25 sm korkea ruoho. Lehdet sinertävän vihreät, hennot, kerrotut. Kukat diadelfiset, vastakohtaiset, sinipunaiset—purppuranpunaiset, vihreitten, kärjessään liuskoittuneitten, vastapuikeitten suojuslehtien hangoissa, 15—20-kukkaisissa tertuissa. Teriön kannus päästään koukistunut. Heteitä 6. Emiön vartalo tyvestään polvekas. Kota litumainen, kapean suikea, peränsä pituinen. Maanalainen, täyteinen varsimukula syvällä maassa. Kukkii vasta 4. tai 5. vuonna. V. Lehtomailla Etelä-Suomessa. Levinneisyys: Eurooppa.

Myrkyllinen. Varsimukulassa on useita alkaloideja, kuten korydalinia vaikuttavimpana ja protopinia (= fumarini); varressa ja lehdissä on bulbokapninia.

Korydalinin vaikutus on lievästi narkoottinen; se kohdistuu myös sydämen toimintaan ja saa verisuonten lamaannuksen (ohimenevän) kautta aikaan verenpaineen alenemisen.—Bulbokapnini aiheuttaa tahdottomia, jäykkyystilaa (katalepsiaa) muistuttavia lihasliikkeitä sekä kyynelten- ja syljeneritystä, vahingoittaen myös sydämen toimintaa ja hengitystä.—Protopinin vaikutuksista katso seuraavaa kasvia.

Myrkytystapauksia ei tunneta, mikä johtunee siitä, että myrkyllisin osa kasvia, varsimukula, on syvällä maassa.

Lääketieteessä on käytetty Corydalis cava Schwg. lajista erotettua bulbokapninia erilaisissa hermosairauksissa vapisemista vastaan, kuten esim. puistatushalvauksessa (paralysis agitans), tanssitaudissa ja hapuilevissa (ataktisissa) tiloissa.

Kasvin käyttö rohdoksena kansan keskuudessa on tuntematon.

Suomen myrkylliset ja lääkekasvit, 1936, kirjoittaneet Sulo Cantell sekä Väinö Saarnio.