Parhaat palat, osa 3.

39 heimo. -- Aceraceae. Vahterikasveja.

Acer platanoides L. (R98: (metsä)vaahtera; lönn.)

Muist. -- Vahterista keväillä vuotaa mahalaa, josta kokoon keittämällä saadaan hyvää siirappia ja sokeria. Keskikohtainen puu antaa toista kannua mahalaa vuorokauteensa, ja 3:sta mahalakannusta on saatu 2 korttelia siirappia ja luoti sokeria. Myös juomaa, simaa ja etikkaa taitaan siitä käyttämälla saada. Aineensa puolesta vahteri on valkoista, kevyttä ja monenlaisiksi kapineiksi sopivaa puuta. Kasvaa siemenestä multaiseen tahi savisekaiseen maahan syksyllä kylvettynä ja on helppo sekä hoitaa että paikasta toiseen muuttaa. Kun vahteri sievään kasvaa isoksi kauniiksi puuksi, niin sillä ihmiset kyllä vähällä työllä ja vaivalla taitaisivat pihansa ja muut lähiseutunsa kaunistaa. Missä vanhoja vahtereita löytyy, siellä keväillä helposti saadaan vesoja niiden vaiheilta, ettei ole muuta vaivaa kun istuttaa ja sitte välimmiten kastella niitä. Mahalan ottamisen jälestä pitää reikä tapilla kiinni tukittamaan, muuten puu kuivettuu.

40 heimo. -- Nymphaeaceae. Lummenkasveja.

Nymphaea alba L. (R98: (valko)lumme; vit näckros.)

Muist. -- Juurakkoa ja siemeniä käyt. punatautia ja valkoisen vuotua vasten.

Nuphar luteum Sm. Warsan-upukka. (R98: Nuphar lutea (L.) Sibth. & Sm., (iso)ulpukka; gul näckros.)

Muist. -- Sikain sanotaan siemennöityvän upukan juuria runsaammin syötyänsä ja hedelmistä kokonaan kuolevan. Keittämällä juuret kuitenki paranevat ja taitaan katovuosina leiväksiki käyttää. Sirkat pakenevat juurien savua ja torakat häviävät niistä pienennettynä ja maitoon sekoitettuna. Kalat mielellään asuskelevat upukan leveitten lehtien suojassa.

41 heimo. -- Ranunculaceae. Leinikköisiä.

Ranunculus sceleratus L. Luhtaleinikkö. (R98: konnanleinikki; tiggarranunkel.)

Muist. -- Hyvin kirpeä; nostaa vaikeasti paranevia rakkoja iholle sidottuna.

Ranunculus acris L. Niittuleinikkö. (R98: niittyleinikki; solöga, smörblomma.)

Muist. -- Kasvi lehtineen muserrettuna ja iholle pantuna nostaa rakkoja, jonka kautta se hyödyttää luuvalossa ja reisisäryssä, myös vilutaudissa kalvoisimille sidottuna. Päälle 5 t. 6 tunnin sitä ei kuitenkaan pidä iholla pitää, eikä välistä niinkään kauvan.

Ranunculus lingua L. Jokileinikkö. (R98: jokileinikki; sjöranunkel.)

Muist. -- Iholla peidettynä nostattaa rakkoja. On kirpeä ja vahingollinen eläinten syödä. Melkein koko Leinikkö-suvulla on sama omaisuus.

Ranunculus flammula L. Tulileinikkö. (R98: ojaleinikki; ältranunkel.)

Muist. -- Tästä tehdään voidetta ja sidotaan valtasuonelle vilutaudissa. Vahingollinen hevoisille ja lampaille.

Ficaria ranunculoides Mönch. (R98: Ranunculus ficaria L. ssp. bulbifer Lambinon (R. ficaria ssp. "bulbifer", Ficaria verna), mukulaleinikki; svalört.)

Muist. -- Tuoreena muserrettu ja ihran kanssa seotettu hyvä voide peräpukamiin ja kaulakupuihin, kun ynnä sen mehua maidonherassa nautitaan, joka myös on hyvää kerpukkiin. Juuret ennen kukkimista tuikeita, jotta jos muserrettuina iholle pannaan, vetävät kuin sinappi t. rakkolaastari. Varsikko käyt. kaalein seassa keväällä.

Thalictrum flavum L. Niittu-ängelmä. (R98: keltaängelmä; ängsruta.)

Muist. -- Käyt. tuoreeltaan muserrettuna hauteeksi vasten hammas- ja muita särkyjä. Juuri on vatsan pehmentävä, kuin raparperi. Juurilla painetaan myös villainen punakellerväksi ja lehdillä tumman keltaiseksi.

Anemone nemorosa L. Walkea-wuokko. (R98: valkovuokko; vitsippa.)

Muist. -- Kasvista valmistettua voidetta pidetään valtasuonella lasten vilutaudissa. Sovitetaan vetämään vähä ennen väristyksen tultua. Tislattua vettä kukista käyt. ruskottumista, savipuolia ja huunpuremia vasten, ei kuitenkaan ylenmääräisesti. Tottumattomat eläimet saavat tätä kasvia syötyänsä verivirtsan ja väl. punataudinki.

Anemone hepatica L. Siniwuokko. (R98: Hepatica nobilis Schreb. (H. triloba Chaix., Anemone hepatica L.), sinivuokko; blåsippa.)

Muist. -- Käyt. ennen maksa- ja munuaisvikoja vasten, myös verivuotuja parantamaan, keitteenä t. teenä nautittuna.

Pulsatilla vulgaris Mill. Mäkikäekkö. (R98: Anemone pulsatilla L. (Pulsatilla vulgaris Mill.), lännenkylmänkukka; backsippa.)

Muist. -- Kukka iholle sidottuna nostattaa rakkoja. Niistä tislatulla vedellä parannettiin muinen horkkaa eli vilutautia.

Pulsatilla pratensis Mill. Ahokäekkö. (R98: ei löydy.)

Muist. -- Kasvia sekä siltään kuivattuna ja pienennettynä, että keitesakona on nautittu sisään ottaen kaihia ja muita silmävikoja vasten. Ulkonaisesti käyttäen on sen keittovedestä ollut hyvä apu mätähaavoihin.

Caltha palustris L. (R98: rentukka; kalvleka, kabbleka.)

Muist. -- Vahingollinen eläinten syödä. Kukkasilmikot (puh'enneina) etikalla ja suolalla sekoitetut taidetaan syödä. Kukkamehusta keitettynä alunan kanssa saadaan keltaista läkkiä.

Trollius europaeus L. (R98: (niitty)kullero; smörbollar, bullerblomster.)

Muist. -- Kaunis kukka; arvellaan vahingolliseksi lampaille. Norjassa hautovat jalka-ajoksia siitä keitetyllä lämpimällä vedellä.

Aquilegia vulgaris L. (R98: lehtoakileija; akleja.)

Muist. -- Siemeniä nautittiin ennen iho- ja päärupeja vasten. Kukista saadaan sinitettä paperille, joka sitte punaiseksi muuttumalla osottaa, jos jossain märkyydessä on vähänkään happoa.

Aconitum septentrionale Köll. (R98: Aconitum lycoctonum L. (A. septentrionale Koelle), lehtoukonhattu; nordisk stormhatt.)

Muist. -- On kylmissä maissa vähemmin myrkyllinen, kun lämpimissä.

Delphinium consolida L. (R98: Consolida regalis S. F. Gray (Delphinium consolida L.), rikkakukonkannus; riddarsporre.)

Muist. -- Kukkamehusta saadaan alunoin sinistä läkkiä.

Actaea spicata L. (R98: mustakonnanmarja; trolldruva.)

Muist. -- Juurakko puuroksi valmistettu ja pantu rauhaiskovettumille saapi ne peräymään. Pidetään vahingollisena eläimille. Yksi ainoa marja on kanoja sekä muita lintuja surmannut. Väkevä juuriliemi karkoittaa luteet. Marjamehusta saadaan alunoin mustaa läkkiä.

42 heimo. -- Papaveraceae. Unikkokasveja.

Chelidonium majus L. (R98: keltamo; skelört.)

Muist. -- On vesityttävä ja löysäävä. Sen keltaista mehua käytettiin savipuolen voiteeksi ja myös silmäverhon eli kaihen parantamiseksi. Keitesako oli väl. ollut avullinen rinta-, vesi- ja vilutaudeissa.

43 heimo. -- Fumariaceae. Emäkkeisiä.

Fumaria officinalis L. (R98: peltoemäkki; jordrök.)

Muist. -- Sangen katkera. Kiit. avulliseksi perna- ja pöhötaudissa, kerpukissa, ja vatsan huonoudessa. Käyt. osittain sekurin kanssa keitettynä, osittain teenä. Tuore puserrettu mehu, annettu 1-2 lusikallista eräänsä maidonherassa, hyvä keltataudissa, maksataudissa ja moninaisissa ihovioissa.

44 heimo. -- Cruciferae. Ristikukkaisia. (R98: Brassicaceae.)

Sinapis alba L. Walkeasiemen-narsku. (R98: keltasinappi; vitsenap.)

Muist. -- Siemenistä sama hyöty, kun seuraavanki kasvin.

Melanosinapis communis Spenn. (R98: Brassica nigra (L.) W. D. J. Koch, mustasinappi; svartsenap.)

Muist. -- Siemenistä jauhettuna ja sekoitettuna etikalla ja happamella leivällä saadaan Sinappi-taikinaa, jota sidotaan iholle pistoksia, kolotuksia ja muita sisänäisiä kipuja vaimentamaan. Sinappi-jauhoja kiitetään hyväksi savipuolia ja pään rupia parantamaan. Vesi- ja vilutaudissa, kuivataudissa, rampausvioissa, kerpukissa ja muissa on sinappi sisälle ottaen välistä avullinen ollut.

Sisymbrium officinale Scop. Äimäliskoinen pernaruoho. (R98: rohtopernaruoho; vägsenap.)

Muist. -- Käyt. kerpukin ja rintatautien lääkkeeksi.

Sisymbrium sophia L. Neulaliskoinen pernaruoho. (R98: Descurainia sophia (L.) Webb ex Prantl., litutilli; stillfrö.)

Muist. -- Kiit. hyväksi kohtutaudissa; siemenet vasten matoja sekä punatautia.

Alliaria officinalis Andrz. (R98: Alliaria petiolata (M. Bieb.) Cavara & Grande (A. officinalis Andrz ex M. Bieb.) litulaukka; löktrav.)

Muist. -- Kynsilaukan hajuinen ja makuinen. Vesityttävä ja löysäävä, käyt. sisällisesti sulkua, ulkonaisesti mätähaavoja vasten. Kun lehmät sitä syövät, saa maito sipulin maun.

Cardamine pratensis L. Isokrassi. (R98: luhtalitukka; ängsbräsma.)

Muist. -- Sen mehu on hyödyllinen nautittaa kerpukissa. Kukat ja siemenet hyvät suonenvedossa ja vävähtelemisissä. Kukoistaa keväällä lahnankudun aikana.

Turritis glabra L. (R98: Arabis glabra (L.) Bernh. (Turritis glabra L.), pölkkyruoho; tornört, rockentrav.)

Muist. -- Siemeniä murskattuina nautitaan paikoin pistotautia vasten.

Barbarea vulgaris RBr. Pientareinen kanankaali. (R98: peltokanankaali; sommargyllen.)

Muist. -- Hyvä ja terveellinen salatiksi talvis-aikana.

Nasturtium armoracia Fr. Piparuutti. (R98: Armoracia rusticana P. Gaertn., B. Mey & Scherb., piparjuuri; pepparrot.)

Muist. -- Juuri kaavittuna tuttu ruokaryyti tuoreen lihan ja kalan kanssa. Käytetään myös juomassa, viinissä tahi maidossa liotettuna lääkkeeksi jäsenkolotusta, ruusua, vesitautia, kerpukkia, rinnan-ahdistusta ja kivitautia vasten, joko yksinään taikka sekaisin katajamarja-siirapin tahi männynkerkkäkeitteen kanssa. Ulkonaisesti ienlihalla pidettynä lievittää se hammastautia. Saattaa myös monessa muussaki sisänäisessä kivussa, vatsan väänteissä j. n. e. lievitystä, jos sitä iholle asetetaan.

Nasturtium amphibium RBr. Wesinenätti. (R98: Rorippa amphibia (L.) Besser, vesinenätti; vattenkrasse, vattenfräne.)

Muist. -- Vesityttävä; avullinen kerpukissa, matovaivoissa: siemenet taitaan käyttää sinapin asemesta vaikka pöytäänki.

Isatis tinctoria L. (R98: morsinko; vejde.)

Muist. -- Sisältää ehta siniväriä (indigoa) ja kasvatetaan sen vuoksi lihavassa santamaassa. Siemenet kylvetään ohuelta tyynessä ilmassa. Itävät 4:ssä viikossa ja ovat sitte nousneena taidolla ruokottavat.

Lepidium ruderale L. (R98: pihakrassi; gatkrassing.)

Muist. -- Puserrettua mehua on sanottu hyödylliseksi kivitaudissa. Sen väkevä haju hoetaan karkoittavan luteet.

Capsella bursa-pastoris Mönch. (R98: lutukka; lomme.)

Muist. -- Käyt. ennen lääkkeeksi vilutautia j. m. vasten.

Thlaspi arvense L. (R98: peltotaskuruoho; penninggräs, penningört.)

Muist. -- Tästä ruohosta, jos lypsylehmät sitä runsaammin syövät, saavat maito, voi ja juusto pahan maun. Vuoteisiin pantuna sanotaan karkoittavan luteet. Siemenistä saadaan runsaasti öljyä.

Draba verna L. Kewätkynsimö. (R98: Erophila verna (L.) Chevall. (Draba verna L.), kevätkynsimö; vårälskling, nagelört.)

Muist. -- Päät kallistuvat alas yöksi ja muutonki märän ilman edellä.

45 heimo. -- Polygalaceae. Linnunruohoisia.

Polygala vulgaris L. Ahoinen linnunruoho. (R98: isolinnunruoho; jungfrulin.)

Muist. -- Vasten käärmeenpistoa käytetty. Uskotaan lisäävän maitoa lehmissä.

46 heimo. -- Balsaminaceae.

Impatiens noli-tangere L. (R98: lehtopalsami, springkorn.)

Muist. -- Lehdet ja kukat sisältävät kaunista keltavärin ainetta, jota sanotaan käytettävän Pohjois-amerikassa ja myös Kasanissa puumulin värjäyksiin.

47 heimo. -- Tiliaceae. Lehmuskasveja.

Tilia parvifolia Ehrh. Niini-lehmus. (R98: Tilia cordata Mill., metsälehmus, niinipuu; skogslind.)

Muist. -- Kukista saadaan tislaten hyvää vettä, joka sisällisesti on lievittävää. Niitä käyt. siteeksi särkyihin, polttohaavoihin, jalanpolttoon ja kuori vedessä liotettuna köysiksi ja matoiksi. Puu on löyhää. Kasvatetaan siemenistä, jotka kypsyvät lokakuussa, tahi juurivesoista keväällä.

48 heimo. -- Malvaceae. Malvakasveja.

Malva borealis Wallm. (R98: Malva pusilla Sm., kylämalva; vit kattost.)

Muist. -- Juuri imelä. Lehti-teetä tahi keitettä käyt. korlaus-vesiksi kurkun vihoissa, myös lavemangeiksi. Sisällisesti on keitevettä nautittu kivi- ja punataudeissa. Kelpaa myös kaaliruuiksi ihmisten syödä, ja onki terveellinen.

49 heimo. -- Geraniaceae. Kurenpolvisia.

Geranium Robertianum L. Haisewa kurenpolwi. (R98: haisukurjenpolvi; stinknäva.)

Muist. -- Keitevedellä pestään haavoja, jotka siitä pikemmin paranevat; teestä pysähtyy maito imettäjissä. Karkoittaa luteet, kun seiniä sillä hierotaan.

Oxalis acetosella L. (R98: käenkaali, ketunleipä; harsyra.)

Muist. -- Tuoreesta keittäen saadaan Sal acetosellae, joka on hyödyllistä poltto- ja kuumetaudeissa. Kasvin neste kadottaa mustepilkut vaatteista. Kasvi taidetaan myös salatti-ruuaksi käyttää.

50 heimo. -- Hypericaceae. Kuismokasveja.

Hypericum quadrangulum L. Luhtakuismo. (R98: Hypericum maculatum Crantz, särmäkuisma; mannablod, fyrkantig johannesört.)

Muist. -- Sopii käyttää samalla lailla, kuin seur.

Hypericum perforatum L. Nurmikuismo. (R98: mäkikuisma; äkta mannablod, äkta johannesört.)

Muist. -- Kukkaröyhyistä keitettyä vettä on ennen nautittu sisällisiä haavoja parantamaan keuhkotaudissa, verisylyssä, myös matovaivoissa j. m. -- Maidon pilautuessa pestään astiat kuismon keitteellä. Myös painauksiin (värjäyksiin) käytetään kukkaröyhyä. Kukan-alut antavat kauniin punavärin paloviinalle.

51 heimo. -- Cistaceae.

Helianthemum vulgare Gaertn. (R98: Helianthemum nummularium (L.) Mill., päivännouto; solvända.)

Muist. -- Kauneutensa vuoksi kyllä soveljas kukkatarhoihin muuttaa.

52 heimo. -- Violaceae. Orvonkukkaisia.

Viola tricolor L. Keto-orwokki. (R98: keto-orvokki; styvmorsviol.)

Muist. On ulostuttava ja veren raitistuttava. Vasten pahaa rohtumaa (crusta lactea), kun vähäiset lapset saavat kasvoihinsa, liotetaan sitä maidossa, ja nautitaan teelusikoittain, tahi keitetään (teenä), otettuna kourallinen kuivia kasveja puoleen tuoppiin vettä ja vähän kiehautettuna, jota sitte nautitaan joka päivä. Pienille lapsille annetaan ikänsä jälkeen vähemmin. Makua parannetaan fenkolilla. Taikka annetaan kuivana hienonnettua ja rieskassa keitettyä illoin aamuin eli useimmin siksikun rohtuma katoaa. Sanotaan avulliseksi myös muissa pääruveissa ja useissa taudeissa, niink. ruusussa, luuvalossa, savipuolissa, kavissa, pahoissa haavoissa j. n. e. -- Terälehtien mehusta saadaan siniväriä. -- Villalanka alunoittuna painuu tästä kasvista jäänkarvaiseksi.

Viola canina L. Aho-orwokki. (R98: aho-orvokki; hundviol.)

Muist. -- Kukista taidetaan valmistaa viola-siirappia, kun terälehdet liotetaan vedessä, keitetään ja sokuria pannaan sekaan. On hyödyllistä lapsillen yskässä. -- Sienen aikana jäläytyvä maito sanotaan paranevan aho-orvokin läpi siilattuna.

Viola sylvatica Fr. Metsä-orwokki. (R98: Viola reichenbachiana Jord. ex Boreau, pyökkiorvokki; lundviol.)

Muist. -- Sopii käyttää yksiin tarpeisiin Aho-orvokin kanssa.

53 heimo. -- Droseraceae. Kihokkikasveja.

Parnassia palustris L. (R98: vilukko; slåtterblomma.)

Muist. -- Vähän karvas ja jumova maullaan.

Drosera rotundifolia L. Pyörölehtinen kihokki. (R98: pyöreälehtikohokki; daggört, rundsileshår.)

Muist. -- Kun maitoa siivilöitään läpi lehtien, taikka maitopyttyin laidat tahritaan niillä, saadaan sitä sakomaitoa, joka kauvan pysyy happanematta ja muuttaa sitte muunki maidon samanlaiseksi. Lehmäin kesällä myrkyllisiä sieniä syödessä ja maidon siitä pahentuessa, saadaan se läpi kihokin siivilöiten parannetuksi. Kasvi on vahingollinen lampaille.

54 heimo. -- Silenaceae. Kohoruohoisia.

Dianthus superbus L. Nurmineilikkä. (R98: pulskaneilikka; praktnejlika.)

Muist. -- Kaunis kukka ryytimaihin kylvää.

55 heimo. -- Alsinaceae. Tähtimökasveja.

Stellaria media With. Maltsatähtimö. (R98: pihatähtimö; natagräs, våtarv.)(vesiheinä.)

Muist. -- Käyt. ulkonaisesti jäähdyttäväksi hauteeksi haavakuumeessa. Sopii myös ruuaksi kananpojille ja laululinnuille.

Spergula arvensis L. Peltohatikka. (R98: peltohatikka; åkerspärgel.)

Muist. -- Siemenistä sopii katovuosina leipää valmistaa. On usein rikkaruohona kevät-touvoissa ja pellava-maissa. Kasvaa hyvin tiheänä, mutta matalana; heinäksi työläs kuivattaa.

57 heimo. -- Cucurbitaceae. Kurkkakasveja. (R98: kurkkukasvit.)

Bryonia alba L. (R98: mustakoiranköynnös; hundrova.)

Muist. -- Juuri ulostava ja vesityttävä. Sen tuoretta mehua on sanottu hyväksi vesitaudissa, hengen-ahdissa ja matovaivoissa. Taikka liotetaan juurta sitä varten viinissä tahi oluessa. Pöhöttymisiä ja reisikolotusta vasten käytettiin sitä ulkopuolin päälle pantuna.

58 heimo. -- Ribesiaceae. Viinapensaisia. (R98: Grossulariaceae - herukkakasvit.)

Ribes grossularia L. Karwiais-pensas. (R98: Ribes uva-crispa L., karviainen; krusbär.)

Muist. -- Marjat kypsyneinä, hyviä siltäänki syödä, ovat sopivia viiniksi ja sylttäämiseksi. Kasvaa helposti juurivesoista t. oksista (myöski marjoista) tavallisessa ryytimaan mullassa. Pitää uudestaa istutettaman 6 t. 7 vuoden perästä ja liiallisista juurivesoista ruokottaman.

Ribes nigrum L. Siestar-pensas. (R98: mustaherukka; svart vinbär, tistron.)

Muist. -- Oksat ja nuoret lehdet käyt. teeksi luuvaloon ja pitkittävään yskään myös muuksiki tavalliseksi teeksi. Marjahillaa käyt. kurkkutaudissa j. m. Pantuina paloviinaan muuttavat tuoreet lehdet ja oksat sen maun ja hajun paremmaksi. Marjoista saadaan viiniä. Ist. juurivesoista varjopaikkoihin.

Ribes rubrum L. Punamarjainen wiinapensas. (R98: lännenpunaherukka; trädgårdsvinbär, röda vinbär.)

Muist. -- Marjat ovat vilvoittavia kuumetaudeissa. Niistä taidetaan myös käytättäen hyvää viiniä valmistaa.

Ribes alpinum L. Taikinamarjainen wiinapensas. (R98: taikinamarja; degbär, måbär.)

Muist. -- Puulaji kovaa, sopiva haravan piikeiksi j. n. e.

59 heimo. -- Rhamnaceae. Paatsamaisia.

Rhamnus frangula L. Aropaatsama. (R98: Rhamnus frangula L. (Frangula alnus Mill.), (korpi)paatsama; brakved.)

Muist. -- Kuori on kiitetty ulostus-aine kovassa vatsassa, vesitaudissa j. m. Käyt. myös. keitevetenä, ja on hyödyllinen eläimille umpitaudissa sisälle annettuna. Maidossa keitettynä saadaan siitä kapivoidetta.
Kuori värjää villaisen keltaiseksi, ja marjat vehreäksi, kun aine ensin on koivunlehdillä keltaiseksi painettu. Marjoja käyt. monin tavoin värjäyksiin: keitetään sekä marjat että lehdet miedossa lipeässä ja värjätään sillä. Jota tummemmaksi väri tahdotaan, sitä selkeämpää lipeää otetaan. Puussa ei ole silmikoita talvella.

Rhamnus cathartica L. Mäkipaatsama. (R98: orapaatsama; getapel.)

Muist. -- Marjoista saadaan keittäen sangen hyvää ulostus-siirappia, soveliasta kaiken-ikäisille vesitaudissa, kovassa vatsassa, ähkyssä j. m. Niini keitevedessä vaikuttaa sekä ulostamiseksi että oksetukseksi. Marjoista, lokakuussa kypsyvistä, valmistetaan alunoin vehreätä maalariväriä. Kuori painaa keltaista. Puu-aine lujaa, soveliasta sorvareille y. m. Pihain ympärillen saadaan tästä puusta kauniita pensas-aitoja. Kasv. syksyllä marjan sydämistä.

61. heimo. -- Crassulaceae. Mehuiskasveja. (R98: maksaruohokasvit.)

Rhodiola rosea L. (R98: Rhodiola rosea L. (Sedum rosea (L.) Scop.), (pohjan)ruusujuuri; rosenrot.)

Muist. -- Juurakko hyvänhajuinen, kuin ruusu-öljy. Siitä tehdään paikoin voidetta vanhoille haavoille. Myös kovaa päänsärköä vasten käytetään juurta ulkonaisesti murskattuna ja päälle sidottuna.

Sedum telephium L. Leweälehtinen maksaruoho. (R98: isomaksaruoho; käringkål, kärleksört.)

Muist. -- Lehtiä käytettiin ennen polttohaavoihin, sormikoihin, peräpukamiin ja etikalla kastettuina varpaan känsiin. Mehua maidon-herasta nautittiin kerpukissa.

Sedum acre L. Katkera maksaruoho. (R98: keltamaksaruoho; gul fetknopp.)

Muist. -- Kasvi (tuoreena) ulostuttaa, oksetuttaa, vesityttää, käytettiin kerpukissa ja us. vilutaudissa, kun joko kasvista puserrettaa mehua t. keitettä nautittiin. Lehdet murskattuina ja mätähaavoille pantuina puhdistavat ne ja edistyttävät parannusta. Myös virmataudissa on kasvia ennen käytetty. Sen pulveria nautittiin neljännes t. puoli neljännesluotia erällään.

Sedum album L. Walkea maksaruoho. (R98: valkomaksaruoho; vit fetknopp.)

Muist. -- Mehua käytettiin vaimoväen vuotuja, mätähaavoja, ruumiin koita ja peräpukamia vasten.

62 heimo. -- Lythraceae. Rantakukkaisia.

Lythrum salicaria L. (R98: rantakukka; fackelblomster.)

Muist. -- Lehtikeitettä käytettiin punatautiin, vatsatautiin, valkeaisen vuotoon, verisylkyyn.

63 heimo. -- Oenotheraceae. Helokkikasveja.

Oenothera biennis L. (R98: iltahelokki; nattljus.)

Muist. -- Ranskanmaalla syödään juurta öljyn ja etikan kanssa niinhyvin raakana kuin kiehautettuna.

Epilobium angustifolium L. Maitohorsma. (R98: Epilobium angustifolium L. (Chamaenerion angustifolium (L.) Scop., Chamerion angustifolium (L.) Holub), maitohorma (rentun ruusu); duntrav, mjölkört.)

Muist. -- Haivenet sopivat täytteeksi tyynyihin j. n. e.; niistä taidetaan lankaaki kehrätä kynttilän sydämiksi. Juurivesat keväällä kelpaavat syödä parissina. Lehmät lypsävät hyvin tästä kasvista. Ansaitsisi viljeltää kivisessä ja multaisessa maanlaadussa, jossa metsää ynnä annetaan kasvaa. Juuret levenevät laajalta.

65 heimo. -- Pomaceae. Omenakasveja. (R98: Rosaceae - ruusukasvit.)

Pyrus malus L. Omenapuu. Äppelträd. (R98: Malus domestica Borkh. (Pyrus malus L.), tarhaomenapuu; äppelträd.

Muist. -- Hedelmä yleiseen tuttu, ruokava ja terveellinen. Metsä-omenain puserretusta mehusta saadaan siiteriä ja etikkaa. Puuaine lujaa, hyvää sorvareille, puusepille j. n. e.
Kasvaa syksyisin siemenistä lihavassa, päivän-paisteisessa maassa.

Pyrus communis L. Perunapuu. Päronträd. (R98: ei löydy.)(Päärynä; päron.)

Muist. -- Hyöty sama k. ed.

Sorbus aucuparia L. Kotipihlaja. (R98: (koti)pihlaja; rönn.)

Muist. -- Marjoja on ennen käytetty kivitaudissa ja vesi-ummessa: syötiin 10 t. useampi marja kerran kahdesti päivässä, pidempi aikaa.
Marjat, etenki vilunpanemat, antavat hyvästi paloviinaa, marjamehu siiteriä ja etikkaa. -- Sikoja taidetaan lihottaa pihlajan-marjoilla. Niillä pyydystetään myös laululintuja. Puu kasvattaa kauniita, varjoisia lehtokujia. Taidetaan ympätä. On lujaa, kelpaava kaikellaisiin puukalu-töihin.
Kasv. marjoista, lokakuussa varjopaikkoihin ja mustaan multaan kylvettyinä.

Crataegus oxyacantha L. (R98: ei löydy. Crataegus laevigata (Poir.) DC. (C. oxyacantha auct., C. palmstruchii Lindm.), orapihlaja; hagtorn.)

Muist. -- Marjat taidetaan katovuosina käyttää leivän asemaksi; paikoin niistä valmistetaan juomista. Puu kovaa, soveliasta tarvepuiksi; kasvattaa hyviä pensas-aitoja.
Kasv. aukeille kedoille lokakuussa siemenistä, jotka taimivat 2 vuoden päästä.

66 heimo. -- Rosaceae. Ruusukasveja.

Rosa canina L. Orjanruusu. (R98: Rosa canina L. (R. caniniformis auct., R. corymbifera Borkh., R. plumbea auct.), koiranruusu; stenros.)

Muist. -- Hedelmästä valmistetaan lientä jähdyttäväksi ja janon-sammuttavaksi juomaksi kuumetaudeissa. Ne kelpaavat myös tavallisiin ruokakeittoihin ja marjahilloksi. Taikka kuivataan ne, jauhetaan ja laitetaan velliksi, leiväksi j. n. e.

Agrimonia eupatoria L. Maarian werijuuri. (R98: maarianverijuuri; småborre.)

Muist. -- Kukat teenä terveellisiä. Paikoin käyt. myös juurta kuumetaudeissa.

Sanguisorba officinalis L. (R98: punaluppio; blodtopp.)

Muist. -- Lehtiteetä käytettiin ennen punatautia ja muita sisällisiä verijuoksuja vasten.

Alchemilla vulgaris L. Nurmen poimulehti. (R98: piennarpoimulehti; stjärndaggkåpa.)

Muist. -- Käyt. ennen vetotautia ja vatsatautia vasten.

Rubus idaeus L. Waaran-watukka. Hallon. (R98: vadelma, vattu; hallon)

Muist. -- Vaaran-siirappia saadaan marjamehusta ja samasta verrasta sokuria. Hyvää ja terveellistä sekoittaa kuumataudin juomiin. Kukat hyvin sopivia hiestyttäväksi teeksi vilustumisessa ja moninaisissa muissa kohtaamissa. Marjoista taidetaan myös viiniä valmistaa. Antavat hyvän maun paloviinalle, oluelle, etikalle j. n. e.

Rubus caesius L. Siniwatukka. (R98: sinivatukka; blåhallon.)

Muist. -- Käyt. kuin edellinenki.

Rubus arcticus L. Maaran-watukka. Åkerbär. (R98: mesimarja; åkerbär.)

Muist. -- Marjat hillottuna sokurin kera ovat oivallisia vahvistamaan ja virvottamaan kuumetaudissa.
Käyt. marjahilloksi; lisäävät viinille sekä voimaa että makua. Ovat makunsa ja hajunsa suhteen etevimpiä kaikista Europan metsäkasvoisista marjoista. Näistä taidettaisiin parhaimpia viinejä valmistaa Pohjanmailla.
Ist. ryytimaihin juurivesoilla tahi nuorilla taimilla varjoon. Pitää lumella ja havun-oksilla peitettämän pitkälle kevättä kun eivät kärsi yö-halloja.

Rubus chamaemorus L. Muuran-watukka. Hjortron. (R98: muurain, hilla, lakka; hjortron.)

Muist. -- Marjat luettiin ennen veren-selvittäviin lääkkeisin, vilvoittavat kuumetaudeissa ja käytettiin punataudissa, kerpukissa, keuhkotaudissa j. m. Hilloksi otetaan puhdistettuja epäkypsiä marjoja, jotka sekoitetaan kypsyneistä marjoista siirapin paksuiseksi edeltäkäsin keitettyyn liemeen.

Fragaria vesca L. Ahomansikka. (R98: ahomansikka; smultron.)

Muist. -- Marjat vilavoittavat, sammuttavat janon, ulostavat helposti ja luullaan estävän luuvaloa. Keuhko- ja kivi-tautiset sanotaan myös havainneet hyvää niiden syömisestä.
Ovat maukkaimpia marjalajeja; jotkut eriluontoiset niitä kuitenkaan eivät taida nauttia.

Comarum palustre L. (R98: Potentilla palustris (L.) Scop. (Comarum palustre L.), kurjenjalka; kråkklöver.)

Muist. -- Keite-vettä juurista käytettiin keltatautiin. Juuret myös painavat villaisen keltaiseksi.

Potentilla anserina L. Ketohanhikki. (R98: Potentilla anserina L. (Argentina anserina (L.) Rydb.), ketohanhikki; gåsört.)

Muist. -- Keitevesi kasvista, niinmyös sen puserrettu mehu on ennen käytetty keuhko- ja kivitaudissa; muuten se on vesityttävä ja vähän turvottava.
Kasvi osottaa vesi- ja lähdesuonia. Juuria käyt. parkitukseksi.

Potentilla reptans L. Loikero-hanhikki. (R98: suikerohanhikki; revfingerört.)

Muist. -- Vähän turvottava niinkuin koko tämä suku.

Potentilla tormentilla Scop. Rätwänä-hanhikki. (R98: Potentilla erecta (L.) Raeusch. (Tormentilla erecta L., P. tormentilla Stokes), rätvänä; blodrot.)

Muist. -- Juuri turvottava; käytetään punataudissa, vatsurissa niin ihmisten kuin eläinten hyväksi. Juuri nahkain parkitukseksi m. tammenkuortaki parempi. Sen puruilla Lappalaiset painavat nahkan punaiseksi.

Geum urbanum L. Kyläkellukka. (R98: kyläkellukka; nejlikrot.)

Muist. -- Juuri ryytihajuinen, hiottava, vatsan vahvistava, käytettiin vilutauteja vasten, ja nautittiin 1/4 luotia eräänsä 4 kertaa päivässä tois-päiväisessä, ja vähän enemmän kolmas-päiväisessä vilutaudissa. Samoin on sitä ennen käytetty vatsataudissa, veri- ja muissa juoksuissa, kouristuksissa, ähkyssä, hinkuyskässä. Juuri antaa myös hyvän maun kaljalle ja pidättää sen happanemasta.

Geum rivale L. Arokellukka. (R98: ojakellukka; humleblomster.)

Muist. -- Juurta käytettiin ennen kiinan asemesta vilutaudissa ja muissa k. ed.

Spiraea ulmaria L. Mesi-angerwo. (R98: Filipendula ulmaria (L.) Maxim (F. denudata (J. Presl. & C. Presl) Fritsch), mesiangervo; älggräs, älgört.)

Muist. -- Kukat luultiin taudin aineita ulos ajaviksi; käytettiin ihote-kuumeissa j. m. rohtuma-vioissa.
Lehmät ja vasikat ennen kuolevat nälkään, kun söisivät tätä kasvia.

Spiraea filipendula L. Siko-angerwo. (R98: Filipendula vulgaris Moench. (F. hexapetala Gilib., nomen illeg.), sikoangervo; brudbröd.)

Muist. -- Juuria taidetaan katovuosina koota leivän-aineeksi. Siat niitä mieluisesti hakevat. Kukat antavat hyvän maun maidolle, kun sitä niiden kera keitetään.

67 heimo. -- Drupaceae. Luumarjaisia. (R98: Rosaceae - ruusukasvit.)

Prunus spinosa L. Oratuomi. (R98: oratuomi; slån.)

Muist. -- Marjat ovat vesityttäviä, käytetyt kivi- ja munuais-taudeissa. Kukista valmistetaan helposti ulostavaa teetä. Nuorista kuumaan veteen pannuista ja kuivatetuista lehden-aluista tulee hyvää teetä, m. kuin kiinalaista.
Marjoista, etenki vilunpanemista, valmistetaan maukasta viiniä. Ne murskataan sydämineensä ja pannaan viiniin. Oratuomi sopii hyvin pensas-aidoiksi kuiville nurmimaille.

Prunus cerasus L. Kirsikkä-tuomi. Kersbär. (R98: Prunus cerasus L. (Cerasus vulgaris Mill.), hapankirsikka; surkörsbär.)

Muist. -- Marjoista tumineen murskatuista tislataan viilistyttävää juomaa, soveliasta kuumetaudeissa. Marjamehua, sokurin kera keitettynä, käyt. paljo lääketten sekoituksiin. Marjat hyviä hilloksi.
Kasv. sydämistä elokuussa kypsyvistä, ja myös juurivesoista, löyhään, vähän kivikköiseen mustamaltaan.

Prunus padus L. Metsätuomi. Hägg. (R98: Prunus padus L. (Padus avium Mill.), tuomi; hägg.)

Muist. -- Marjoja käyt. punataudissa. Sydämet murskattuina umpitaudissa, kuori vilutaudissa.
Marjat kelpaavat myös paloviinan poltoksi. Sydämineen murskattuina ja viiniin t. paloviinan pantuina ne antavat sille hyvän persikka-maun.
Tuonta hevoiset niin kamoovat, että, jos on yksi tahi pari tuomenpulkkaa heinissä, tervehinki hevoinen seisoo syömättä, jos olkoot heinät kuinki hyviä. Vuohilla ikään on tuomeen luonnollinen inho, erittäin kun kukoistaa. Sanotaan karkottavan myyriä, ja lehdet, eloon sekoitettuina, hiiret ladoista.
Kasv. siemenistä etenki alanko-maihin.

68 heimo. -- Papilionaceae. Hernekukkaisia. (R98: Fabaceae - hernekasvit.)

Lathyrus sylvestris L. Metsänätkin. (R98: metsänätkelmä; skogsvial, backvial.)

Muist. -- Ansaitsee viljentää kivisekaisessa maassa.

Lathyrus pratensis L. Nurminätkin. (R98: niittynätkelmä; ängsvial, gulvial)

Muist. -- Oivallinen heinälaji niituilla. Kasv. siemenistä savisekaiseen maanlaatuun.

Lathyrus maritimus Big. Merinätkin. (R98: Lathyrus japonicus Willd. ssp. maritimus (L.) P. W. Ball (L. maritimus L.), merinätkelmä; strandvial.)

Muist. -- Leivän aineeksi katovuosina käytetty.

Orobus niger L. Musta linnunherne. (R98: Lathyrus niger (L.) Bernh., mustalinnunherne; vippärt.)

Muist. -- Juuri leivän aineeksi soveliasta.

Orobus tuberosus L. Syyläinen linnunherne. (R98: Lathyrus tuberosus L., mukulanätkelmä; knölvial.)

Muist. -- Juuret keitettyinä maistuvat hyvältä ja ovat ruokavia.

Vicia sativa L. Elowirna. (R98: rehuvirna; fodervicker.)

Muist. -- Sen vehreät siemenet ovat mieluisimpia kotilinnuille, erittäin kyhkyisille. Kalliilla ajalla ja katovuosina taidetaan tämän ja muiden virnain siemenet, rukiilla sekoitettuina, käytettää leiväksi. Oivallinen rehukasvi.

Melilotus arvensis Wallr. Osman mesikkä. (R98: Melilotus officinalis (L.) Lam., rohtomesikkä; sötväppling.)

Muist. -- Kasvin varsi ja kukat ovat lievittäviä ja pehmittäviä; käyt. laastariksi ja käärehauteiksi.
Antaa hyvää elikon ruokaa. Taidetaan viljentää santaisissa maissa.

Trifolium pratense L. Nurmi-apila. (R98: puna-apila; rödklöver.)

Muist. -- Kasvi on eläinten pehkuna yleisesti tuttu. Lihavammassa maassa taidetaan se niittää 2, 3 kertaa vuodessa. Semmoinen maa pitää uusilla siemenillä kylvettämän 3, 4 vuoden päästä. Syötössä on vaarinotettava, että tämä (niinkuin muutkin apilalajit) sekoitetaan olilla, sillä muuten se on liian väkevä, etenki alussa. Sanotaan paremmin enentävän lihavuutta kun maitoa lehmissä, jonkatähden erittäin sopiiki syötekarjalle. Kukista, kuivatuista ja jauhetuista, taidetaan katovuosina valmistaa leivän-ainetta, kuin kaikkienkin apilasten kukista. Myös painetaan niillä villainen vehreäksi.

Trifolium hybridum L. Alsike-apila. (R98: alsikeapila; alsikeklöver.)

Muist. -- Taidetaan hyvin edullisesti viljentää niituilla rehuksi.

Trifolium repens L. Walkea-apila. (R98: valkoapila; vitklöver.)

Muist. -- Palkitsee yltäkylläisesti vaivan rehuksi viljennettynä. Kukat kelpaavat myös leivän-aineeksi.

Anthyllis vulneraria L. (R98: masmalo; getväppling.)

Muist. -- Kasvi painaa keltaista.

Flora Fennica. Suomen Kasvio, 1866, kirjoittaneet Elias Lönnrot ja Th. Saelan.